Osaajien maahanmuuton kehittäminen 

Koli Kansainvälisten osaajien houkutteluun, asettautumiseen ja integroitumiseen liittyy monia riippuvuussuhteita. Suomen kansainväliseen tunnettuuteen ja houkuttelevuuteen työ- ja uramahdollisuuksien näkökulmasta vaikuttavat esimerkiksi maahantulovaiheessa tarvittavien palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus sekä kansainvälisten osaajien kokemukset suomalaisesta työelämästä.

Suomen veto- ja pitovoiman vahvistaminen edellyttää valtion, kaupunkien, oppilaitosten, yritysten sekä muiden työnantajien ja toimijoiden saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maakuvatyö ja osaajien houkuttelu

Kansainvälisille osaajille kohdennettu maakuvatyö käynnistyi vuonna 2018. Suomi-ilmeellä toteutetun #FinlandWorks-brändikonseptin pääviestit kertovat toimivasta hyvinvointivaltiosta, jonka vahvuuksia ovat luonto ja kestävä kehitys, perheystävällisyys sekä koulutus ja osaaminen. #FinlandWorks -maakuva- ja houkuttelutyön koordinaatioryhmää puheenjohtaa Business Finland. Koordinaatioryhmän työhön osallistuvat Business Finland, Opetushallitus, Suomen Akatemia, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. #FinlandWorks-brändiä voivat hyödyntää kaikki kansainvälisen osaajien houkuttelua ja rekrytointia tekevät toimijat.

Kansainvälisen rekrytoinnin malli

Oleskelulupajärjestelmän kokonaisuudistuksen rinnalla valmistellaan kansainvälisen rekrytoinnin mallia. Kansainvälisen rekrytoinnin mallin tavoitteena on lisätä kansainvälisen rekrytoinnin määrää ja laatua, eettisen rekrytoinnin näkökulma huomioon ottaen. Erityisesti halutaan madaltaa pienten ja keskisuurten yritysten kynnystä ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen. Tavoiteasetanta sisältää myös ulkomaisen työvoiman kysyntää ja tarjontaa koskevan tietopohjan vahvistamisen. Kansainvälisen rekrytoinnin malli sisältää sekä yritys- että henkilöasiakaskohderyhmät.

Kansainvälisen rekrytoinnin malli rakentuu neljästä osakokonaisuudesta:

  • tietojohtaminen,
  • asiakkuudenhallinta,
  • yritys- ja henkilöasiakaspalvelut ja
  • jatkuva kehittäminen.

Työelämän monimuotoisuusohjelma

Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuudella ja syrjimättömyydellä on kriittinen merkitys täällä olevien maahanmuuttaneiden työllistymiselle sekä Suomen houkuttelevuudelle osaavan työvoiman, kansainvälisten opiskelijoiden ja investointien kohdemaana.

Työelämän monimuotoisuusohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia pyritään vähentämään lisäämällä työyhteisöjen tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä lisäämällä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä. Ohjelman avulla myös lisätään monimuotoisuusosaamista työnantaja- ja työnhakijapalveluissa sekä edistetään monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta julkisella sektorilla. Rekrytointisyrjinnän vastaisia ja anonyymiä rekrytointia edistäviä toimenpiteitä sisällytetään läpileikkaavasti ohjelman eri toimenpiteisiin.

Lue lisää työelämän monimuotoisuusohjelmasta

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Petra Lehto

Ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan tavoitteena on lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja parantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden asettumista Suomeen. Hallitusohjelman kirjausten mukaan työperäistä oleskelulupaprosessia nopeutetaan, opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen tuloa ja jäämistä sujuvoitetaan ja kausityöntekijöiden asemaa parannetaan muun muassa lainsäädäntömuutoksilla. Lisäksi huomioidaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta sekä pidetään kiinni saatavuusharkinnasta.

Hallitusohjelman edellä mainitut kirjaukset ulottuvat usean eri ministeriön hallinnonalalle. Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat siten asettaneet yhteisen ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishankkeen toimeenpanemaan ja koordinoimaan hallitusohjelman toteuttamista maahanmuuton säännösten ja lupamenettelyjen osalta. Kehittämishankkeen tavoitteena on hallitusohjelman mukainen 1 kk:n käsittelyaika työ- ja koulutusperusteisille oleskelulupahakemuksille sekä erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä 14 vrk:n pikakaista. Työ- ja koulutusperusteisten lupaprosessien nopeutumiseen tähtäävää järjestelmäkehitystyötä ja viestinnällisiä toimenpiteitä rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Hanke toteutetaan osana Talent Boost -toimenpidekokonaisuutta. 

Hankkeen pääasialliset kokonaisuudet:

  1. Oleskelulupahakemusten käsittelyyn liittyvän lainsäädännön sujuvoittaminen
  2. Ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita koskevien säännösten uudistaminen
  3. Ulkomaalaisia kausityöntekijöitä koskevien säännösten uudistaminen
  4. Oleskelulupahakemusten käsittelyyn liittyvien viranomaismenettelyjen nopeuttaminen
  5. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy

Kehittämishankkeen ohjausryhmän tehtävänä on ohjata työskentelyä ja huolehtia siitä, että hankkeen osa-alueet muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Ohjausryhmän vastuulla on yhdistää kolmea eri hallinnonalaa koskeva lupamenettelyn ohjauskokonaisuus sisältäen tulosohjauksen, resurssit sekä muun ohjauksen. Ohjausryhmä raportoi työstään työllisyyden ministerityöryhmälle.

Lisätietoja: 
maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen
projektipäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen  

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen

Suomen työmarkkinoiden kansainvälistyessä tulee myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriö etsii lukuisissa työryhmissä jatkuvasti toimia, joiden avulla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan paremmin ehkäistä, havaita ja torjua. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut viime vuosina muun muassa lukuisia lakiuudistuksia ja muita toimia, joilla hyväksikäyttöä pystytään torjumaan. Ulkomaalaislain ja kausityölain uudistukset esimerkiksi ehkäisevät hyväksikäyttöä ja parantavat työntekijän asemaa. 24 kielellä julkaistu Työskentely Suomessa -esite ja monikielinen neuvontapalvelu kertovat Suomen työehdoista ja opastavat, miten työntekijä saa tarvittaessa apua. 

Nykyistä laajempi tietoisuus työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä on myös tärkeää, sillä hyväksikäytön ehkäiseminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Työ- ja elinkeinoministeriön mediatilaisuudessa kerrotaan, millaista yhteistyötä työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuminen vaatii ja mitä asiassa on viime vuosina tehty.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Katri Niskanen

Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta 2035 -valmistelu

Hallituskauden aikana toteutettavien osaajien maahaanmuuttoon liittyvien uudistusten lisäksi tarvitaan hallituskausien yli ulottuvaa tarkastelua ja tavoiteasetantaa, jossa huomioidaan väestökehitys, työvoimatarpeet, työllisyyskehitys, taloudellinen huoltosuhde sekä yritysten ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmat.

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarvittavan koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tilannekuvan muodostamiseksi on syksyllä 2020 käynnistetty tiekartan valmistelutyö. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta 2035 kokoaa tietoperusteista arviota osaajien maahanmuutosta ja määrittelee sitä koskevat tulevien vuosien tavoitteet ja toimenpiteet.

Tiekartan lähtökohtana ovat väestö- ja osaamistarve-ennusteet sekä keskeiset maahanmuutto-, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset ja -prosessit. Tiekartan valmistelutyöhön on osallistunut ministeriöiden, valtion alue- ja paikallishallinnon, työmarkkinajärjestöjen, yritysten, kunta- ja alueorganisaatioiden sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten edustajia. Sidosryhmäyhteistyöhön on kuulunut tutkijavuoropuhelu, kaksi verkkoaivoriihtä ja kaksi asiantuntijatyöpajaa. 

Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Petra Lehto