Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton kehittäminen 

Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisten osaajien näkökulmasta sekä Suomeen asettautumiseen ja integroitumiseen liittyy monia riippuvuussuhteita. Suomen kansainväliseen tunnettuuteen ja houkuttelevuuteen työ- ja uramahdollisuuksien näkökulmasta vaikuttavat esimerkiksi maahantulovaiheessa tarvittavien palvelujen saavutettavuus ja sujuvuus sekä kansainvälisten osaajien kokemukset suomalaisesta työelämästä.

Suomen veto- ja pitovoiman vahvistaminen edellyttää valtion, kaupunkien, oppilaitosten, yritysten sekä muiden työnantajien ja toimijoiden saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maakuvatyö ja vetovoiman lisääminen

Kansainvälisille osaajille kohdennettu maakuvatyö käynnistyi vuonna 2018. Suomi-ilmeellä toteutetun #FinlandWorks-brändikonseptin pääviestit kertovat toimivasta hyvinvointivaltiosta, jonka vahvuuksia ovat luonto ja kestävä kehitys, perheystävällisyys sekä koulutus ja osaaminen. #FinlandWorks -maakuva- ja houkuttelutyön koordinaatioryhmää puheenjohtaa Business Finland. Koordinaatioryhmän työhön osallistuvat Business Finland, Opetushallitus, Suomen Akatemia, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. #FinlandWorks-brändiä voivat hyödyntää kaikki kansainvälisen osaajien houkuttelua ja rekrytointia tekevät toimijat.

Kansainvälisen rekrytoinnin malli

Oleskelulupajärjestelmän kehittämisen rinnalla valmistellaan kansainvälisen rekrytoinnin mallia. Tavoitteena on myös vahvistaa ulkomaisen työvoiman kysyntää ja tarjontaa koskevaa tietopohjaa. Kansainvälisen rekrytoinnin malli sisältää sekä yritys- että henkilöasiakaskohderyhmät.

Kansainvälisen rekrytoinnin malli rakentuu neljästä osakokonaisuudesta:

• tietojohtaminen,
• asiakkuudenhallinta,
• yritys- ja henkilöasiakaspalvelut ja
• jatkuva kehittäminen

Ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke

Viime vuosina on nopeutettu ja sujuvoitettu työ- ja koulutusperusteista oleskelulupaprosessia lainsäädäntö-, toimintatapa- ja järjestelmämuutoksin.  

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet yhteisen ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishankkeen toimeenpanemaan ja koordinoimaan tätä työtä. Hankkeen tavoitteita tarkennetaan syksyn 2023 aikana pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden ja painopisteiden pohjalta. 

Työ- ja koulutusperusteisten lupaprosessien nopeutumiseen tähtäävää järjestelmäkehitystyötä ja viestinnällisiä toimenpiteitä rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), joka on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Hanke toteutetaan osana Talent Boost -toimenpidekokonaisuutta. 

Lisätiedot: 
maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen
projektipäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen  

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen

Suomen työmarkkinoiden kansainvälistyessä tulee myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriö etsii lukuisissa työryhmissä jatkuvasti toimia, joiden avulla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan paremmin ehkäistä, havaita ja torjua. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut viime vuosina lukuisia lakiuudistuksia ja muita toimia, joilla hyväksikäyttöä pystytään torjumaan. Ulkomaalaislain ja kausityölain uudistukset esimerkiksi ehkäisevät hyväksikäyttöä ja parantavat työntekijän asemaa. 24 kielellä julkaistu Työskentely Suomessa -esite ja monikielinen neuvontapalvelu kertovat Suomen työehdoista ja opastavat, miten työntekijä saa tarvittaessa apua. 

Nykyistä laajempi tietoisuus työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä on myös tärkeää, sillä hyväksikäytön ehkäiseminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 

Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Ariann Grandell