- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Alueiden välinen verkostoyhteistyö
- Määrärahajaot
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma
Kehittyvä ja nykyistä monipuolisempi vientitoiminta ja menestyminen kansainvälisissä arvoverkostoissa ovat Suomen tulevaisuuden menestyksen ja elinvoiman kannalta elintärkeää. Elinkeinorakennettamme on monipuolistettava ja Suomen on oltava paremmin mukana kansainvälisen kaupan arvoketjuissa saadaksemme lisäarvoa viennistä ja globalisaatiosta. Kansainvälisen kasvun sekä elinkeinoelämän uudistumisen merkitys on korostunut entisestään koronapandemian mukanaan tuoman taloudellisen shokin myötä.
Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman tarkoituksena on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen laaja-alainen edistäminen sekä miljardiluokan liiketoimintaekosysteemien synnyn ja kehittymisen tukeminen. Ohjelma käynnistyi syyskuussa 2020 budjettineuvottelujen ja hallitusohjelman päivitysten jälkeen. Ohjelma on osa hallituksen elvytystoimia talouden toipumiseksi koronapandemiasta. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain julkisen talouden riihien yhteydessä ja tarvittaessa tehdään uusia päätöksiä ohjelman tavoitteiden tueksi.
Ohjelmassa on neljä teemakokonaisuutta, jonka alle on koottu yhteensä 17 toimenpidettä. Teemat ovat
- kysyntävetoiset ekosysteemit,
- kansainvälistymispalveluiden kehittäminen,
- rahoitustarjonta ja
- ilmastoratkaisut.
Ohjelman toimenpiteillä pyritään palauttamaan Suomen vienti jälleen kasvu-uralle. Hallituskauden aikana tavoitteena on uusien vientiyritysten määrän kasvu sekä nykyisten vientiyritysten viennin kasvattaminen, erityisesti yli 100 000 € kv-liikevaihdon viennin määrän merkittävä kasvattaminen. Suomen saama viennin arvonlisä kasvaa erityisesti digitaalisuudesta ja palveluviennistä.
Ohjelma toimii koordinaatio- ja johtamisvälineenä olemassa olevien toimintojen kehittämiselle, uusien toimenpiteiden käynnistämiselle sekä poikkihallinnollisesti yhteisten tavoitteiden asettamiselle ja seurannalle. Tavoitteisiin pyritään kehittämällä julkisia palveluita ja rahoitusta kannustavasti ja asiakaslähtöisesti sekä tiivistämällä yhteistyötä julkisten ja yksityisten palveluiden välillä. Ohjelman tuloksellisuus ja vaikuttavuus kehittyvät useiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena.
Ohjelman toimenpidekokonaisuutta toteutetaan Team Finland -verkoston ja muiden sidosryhmien kanssa Marinin hallituskaudella 2020–2023.
Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma - Julkaisu
Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma - Tavoitteet ja toimenpiteet