Päivittäistavarahuolto vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Päivittäistavarahuolto pyrkii turvaamaan väestön hyvinvoinnin kannalta tärkeiden päivittäistavaroiden saatavuuden ja joukkoruokailun toimintaedellytykset. Keskeisiä päivittäistavaroita ovat elintarvikkeet sekä esimerkiksi hygieniatuotteet.

Suomalaiseen huoltovarmuusajatteluun on perinteisesti vaikuttanut pula- ja sota-aikojen kokemukset. Esimerkiksi sotien aikainen elintarvikepula korosti tarvetta vahvaan valtio-ohjaukseen kaikessa varautumistoiminnassa ja viime kädessä säännöstelyyn.  Vaikka nämä lähtökohdat eivät enää vastaa nykyaikaista toimintaympäristöä, ne ovat eläneet vahvasti varautumisajattelussa.

Varautuminen

Suomen huoltovarmuus pohjautuu toimiviin markkinoihin ja kaupallisiin toimijoihin. Lähtökohta on, että päivittäistavarahuolto perustuu häiriötilanteissa markkinatoimijoiden toimintakykyyn, jakelukanaviin ja liiketoimintaratkaisuihin.

Tämä tarkoittaa, että myös vakavissa häiriötilanteissa päivittäistavarahuolto toteutetaan markkinatoimijoiden voimin sen sijaan, että viranomaiset toimisivat päivittäistavarahuollon järjestäjinä. Markkinatalouden periaatteiden mukaisesti elintarvikehuoltojärjestelmä sopeutuu häiriötilanteissa ja löytää uusia tapoja toimia.

Keskeisiä keinoja ovat esimerkiksi raaka-aineiden käytön optimointi, keskittyminen perustuotteiden valmistukseen ja toimitusten harventaminen. Kuluttajasäännöstelyä ei nähdä realistisena toimintatapana nyky-yhteiskunnassa.

Viranomaiset ja elinkeinoelämä tiiviissä yhteistyössä

Viranomaisten keskeinen tehtävä päivittäistavarahuollon toimijoiden toimintaedellytysten varmistaminen. Viranomaiset ja elinkeinoelämä toimivat häiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuusorganisaation elintarvikesektorin poolien välityksellä. Poolit ovat elinkeinoelämän johdolla toimivia operatiivisesta varautumisesta vastaavia elimiä, jotka seuraavat ja analysoivat huoltovarmuuden tilaa alueellaan kaikissa olosuhteissa.

Vain kaikkein vakavimmissa tilanteissa viranomaiset voivat asettua toimintojen ohjaajan rooliin. Tällaisissa tilanteissa keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden maahantuonnin ja viennin säännöstely sekä ohjaus. Lisäksi valtion varmuusvarastoissa varastoidaan viljaa, siemeniä ja eräitä muita tuotantopanoksia vakavien häiriötilanteiden varalta.

Niin pooleissa tehtävien kuin valtion toteuttamien huoltovarmuustoimenpiteiden tarkoitus on varautua siihen, että päivittäistavarahuolto voidaan toteuttaa mahdollisimman lähellä normaalitilaa kaikissa olosuhteissa.

Päivittäistavarahuollon varautumisen toiminta-ajatus

Kuluttajasäännöstelystä markkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseen sekä resurssien käytön ja toimijoiden ohjaukseen.

 

Lisätietoja: Henri Backman