Kalan arvonlisän nostaminen, tapaus Islanti 

Kysyntä kalalle ja kalatuotteille kasvaa johtuen muun muassa ruokatottumusten muuttumisesta. Muutosta ajaa myös kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen ilmaston muutoksesta ja tarve painottaa ruokavaliossa vahvemmin kalaa ja kasviksia. Kiinnostus terveys- ja hyvinvointinäkökulmiin omalta osaltaan lisää kiinnostusta kalaan. 

Kalanviljelyn merkitys korostuu luonnonkalakantojen rajallisuuden seurauksena. Luonnonkalan pyyntimäärät ja tuotanto eivät ole kasvaneet 1980 luvun alun jälkeen. Tuotannon kasvu on tapahtunut pääasiassa vesiviljelyn kautta. 

Islanti ja kalan arvonlisän nostaminen

Kala ruoan lähteenä ja monipuolisena raaka-aineena tarjoaa uusia mahdollisuuksia arvonlisän kehittämiseksi. Kalasta saatavaa arvonlisää voidaan nostaa kehittämällä kalasta uusia kuluttajatuotteita ja tekemällä kalan käyttö entistä vaivattomammaksi kuluttajille. Uutta arvonlisää on luotu määrätietoisesti innovoimalla kalasta/kalan sivuvirroista uusia raaka-aineita myös elintarviketeollisuuden ulkopuolisten toimialojen käyttöön. Lannoite-, energia-, kosmetiikka- ja lääketeollisuus ovat esimerkkejä toimialoista, jotka pystyvät hyödyntämään kalan raaka-aineena. Kala on mahdollista käyttää tarkasti hyödyksi määrätietoisella panostamisella innovaatioihin ja arvonlisän nostamiseen. Tärkeä osa arvonlisän kasvattamista on kalan ja kalaraaka-aineen huolellinen käsittely. 

Islantilaisen Matis-tutkimuslaitoksen tutkijoiden Arktinen talousdialogi -hankkeelle tekemä raportti nostaa esille tärkeitä osa-alueita tässä kokonaisuudessa, joka ulottuu kalan pyytämisestä ja viljelystä asiakkaille ja kuluttajille tarjottaviin tuotteisiin asti. Tämän arvoketjun kehittäminen tarjoaa uusia näköaloja suomalaiseen kalan arvonlisän kehittämistyöhön sekä yhteistyön avaamiseen Islannissa suomalaisille kalan parissa toimiville yrityksille ja ekosysteemeille. 

Raportti: Roadmap for the value chain of cod, salmon and char 

Lisätietoja: 

Mikko Martikainen