Osatyökykyisten työllistymisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Malli työllistymisen tukitoimien tiedolla johtamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan

Vaikuttava työllisyyden edistäminen vaatii tiedolla johtamista. Osatyökykyisten työllisyyttä edistävien toimien vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä on kyettävä järjestelmällisesti arvioimaan. Toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista. Tästä syystä työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti huhtikuussa 2020 hankkeen, jossa kehitettiin vaikuttavuusperusteisen työllistymisen malli. Hanke kuului pääministeri Sanna Marinin hallituksen Työkykyohjelmaan.

Hankkeen tavoitteena oli arvioida osatyökykyisten työllistymisen yhteiskunnallisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Lisäksi tavoitteena oli parantaa kustannusvaikuttavuuden seurantaa ja työllisyyttä edistävien toimien hankintaa tulosperusteisesti. Tavoitteena oli kehittää malli, joka antaisi mahdollisuuden seurata asiakkaan työllistymisen edellytyksissä tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitkä toimet edistävät työllistymistä. 

Mallin kehitti Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus yhdessä Helsingin kaupungin, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien kanssa. Malli perustuu tilastollisen analyysin perusteella tehtyyn asiakasryhmittelyyn. Ryhmittelyllä voidaan ennakoida asiakkaan palvelutarvetta ja arvioida työllistymisen mahdollisuuksia.

Mallin testaukseen osallistuivat vuoden 2021 aikana Helsingin työllisyyden kuntakokeilu, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Rovaniemen ja Kemijärven alueella toiminut Työkykyohjelman sosiaali- ja terveysministeriön hanke. 

Järjestelmällistä seurantaa tarvitaan 

Mallinnuksen idea on arvioida työllisyystoimien toimivuutta ja tuloksia järjestelmällisesti. Jotta tämä onnistuisi, asiakkaan palvelupolku pitää mallintaa palvelun käynnistymisestä sen päättymiseen asti. Asiakkaan lähtötilanne on pystyttävä todentamaan palvelun näkökulmasta olennaisilla taustamuuttujilla. Sen jälkeen näitä muuttujia on seurattava koko palvelun ajan. 

Hankkeessa kehitetty malli antaisi hyvän mahdollisuuden seurata asiakkaan työllistymistä tai sitä vaihtoehtoa, ettei asiakas työllistykään tai hän siirtyy syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolelle. Nykyisillä tietojärjestelmillä tämä seuranta ei onnistu aukottomasti.

Tekninen määrittely ja toteutusmahdollisuudet selvitetään

Mallin käyttöönotto tiedolla johtamisen työkaluksi ja työllistymisen vaikutusten arvioimiseksi edellyttää monia tietoja palvelupolun eri vaiheissa. Lisäksi työllistymisen seuranta edellyttää tulorekisteristä saatavien tietojen hyödyntämistä. Nykyisin tämä ei ole mahdollista vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. 

Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen vaikuttavuusperusteisen mallin tarkemmasta teknisestä määrittelystä ja toteutuksesta. Selvityksen tekee ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (Keha-keskus) vuoden 2023 aikana. Tämän rinnalla työ- ja elinkeinoministeriö selvittää mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita mallin käyttöönotossa.

• Vaikuttavuusperusteisen työllistymisen malli (TEM tiedote 2.9.2020)

Lue lisää mallista Kuntaliiton sivuilta:

• Työllisyyspalvelujen vaikutuksia voidaan mitata (Kuntaliitto)

Lisätietoja: Kimmo Ruth ja Jenni Wessman, työ- ja elinkeinoministeriö