Marinin hallituksen yrittäjyysstrategia vahvistuu valtioneuvoston periaatepäätöksellä yrittäjyydestä
Valtioneuvosto teki 21.4.2022 periaatepäätöksen yrittäjyydestä. Panostamalla vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan Suomi kykenee monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille. Periaatepäätös on voimassa vuosina 2022–2027.
Valtioneuvoston periaatepäätös yrittäjyydestä perustuu Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaiseen yrittäjyysstrategiaan. Yrittäjyyden periaatepäätöksen tarkoituksena ja visiona on lisätä yritysten luottamusta työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa sekä kasvaa ja kansainvälistyä. Visio pyrkii myös lisäämään luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi visiossa on tavoitteena lisätä Suomen houkuttelevuutta, jotta osaavat ulkomaiset työntekijät ja opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen tai toimia yrittäjinä Suomessa.
Yrittäjyyden toimintaympäristön ollessa myllerryksessä, on tärkeää huolehtia siitä, että tunnistetaan myös pidemmän aikavälin strategiset linjaukset ja käytännön toimenpiteet, joilla tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kannustetaan pk-yrityksiä uudistumaan ja kasvamaan kestävästi.
Pidemmän aikavälin linjaukset ovat erityisen tärkeitä toivuttaessa kriiseistä, sillä mm. investointien matala taso ja haasteet työvoiman saatavuudessa saattavat hidastaa talouskasvua enemmän kuin vertailumaissa. Siksi on tärkeää helpottaa pidemmän aikavälin rakenteellista uudistumista ja siirtymää uudenlaisiin työn sisältöihin, uudentyyppiseen yritystoimintaan ja kansainvälistymiseen. Yrittäjyyden toimintaympäristön tulee tukea ja kannustaa kaikenlaisia pk-yrityksiä uudistumaan ja edistää uutta yrittäjyyttä sekä houkutella ulkomaalaisia investointeja ja yrityksiä Suomeen.
Valtioneuvostolla on tärkeä rooli olla tukemassa yrittäjyyden toimintaympäristön kehitystä yritys- ja elinkeinorakennetta monipuolistavaksi ja uudistavaksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on:
- Lisätä yritysten kasvumahdollisuuksia vauhdittamalla kestävää kasvua, työllistämistä ja uudistumista huomioiden erityisesti digivihreään siirtymään liittyvään kaksoishaasteeseen vastaaminen
- mahdollistaa työnantajayritysten määrän kasvu ja tavoitella etenkin keskisuurten yritysten määrän lisäystä ja pk-yritysten kansainvälistymistä
- lisätä ulkomaisten yritysten sijoittumista Suomeen ja ulkomaalaisten perustamia yrityksiä Suomessa sekä sijoituksia ja investointeja suomalaisiin yrityksiin
- Huolehtia pk-yritysten toimintaympäristön pitkäjänteisestä kilpailukyvystä
- tukea verotuksen osalta talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta
- sujuvoittaa yrityksiä koskevaa sääntelyä, luvitusta ja lisätä markkinoiden toimivuutta sekä turvata yrittäjän uusi alku
- tukea pk-yritysten ja erityisesti aloittavien yrittäjien liiketoimintaosaamista ja verkostoitumista ja kannustaa pk-yrittäjiä koko työuran mittaiseen osaamisen kehittämiseen
- ottaa pk-yritysten erityispiirteet huomioon työlainsäädäntöä kehitettäessä
- kehittää julkisen hallinnon yrityspalveluita ja asiointia asiakaslähtöisemmäksi ja sujuvammaksi
- varmistaa rahoituksen saatavuus rahoitusmarkkinoita kehittämällä
- Etsiä ratkaisuja kohtaannon parantamiseksi sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yrityksille. Vahvistaa pk-yritysten osaamisen johtamista sekä työnantaja- ja rekrytointiosaamista osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
- Mahdollistaa joustavat siirtymät työn tekemisen ja yrittäjyyden välillä, lisätä sääntelyn selkeyttä ja ennakoitavuutta sekä kehittää yrittäjän sosiaaliturvaa. Lisätä yrittäjien jaksamista.
- Edistää onnistuneiden omistajanvaihdosten edellytyksiä
- Lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä ja vuoropuhelua sidosryhmien kanssa yli hallituskausien
Periaatepäätöksen toimeenpanon kannalta on tärkeää varmistaa poikkihallinnollinen yhteistoiminta ja koordinaatio sopimalla yhteistyörakenteista ja toimintamalleista. Toimeenpanon ja seurannan kannalta keskeinen yhteistyörakenne on yrittäjyyden neuvottelukunta, jonka käynnistämistä periaatepäätös esittää. Lisäksi toimeenpanossa laaditaan säännöllisesti tilannekuva yrittäjyydestä sekä seurataan yrittäjyyden kehittymistä valittujen seurantaindikaattoreiden osalta.
Yrittäjyyden periaatepäätös pohjautuu yrittäjyysstrategiaan: Yrittäjyysstrategian tavoitteena vahvistaa yrittäjyyttä Suomessa
Marinin hallituksen yrittäjyysstrategian tavoitteena on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa perustaa yrityksiä ja työllistää, kehittää ja investoida. Lisäksi strategia tähtää siihen, että Suomi olisi houkuttelevampi ulkomaalaisille työntekijöille.
Strategiassa on kahdeksan teemaa, jotka sisältävät useita käytännön toimenpiteitä yrittäjyyden haasteiden ratkomiseksi. Teemat ovat seuraavat:
- Ennustettava ja kilpailukykyinen yritysverotus
- Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus yritysten kasvun tukena
- Kasvuhakuisen yritystoiminnan lisääminen
- Sääntelyn ja asioinnin sujuvoittaminen, vaikutusarviointi ja kilpailupolitiikka
- Yrittäjyys aluekehityksen ajurina
- Yrittäjän uusi alku, turva ja jaksaminen
- Yrittäjille suunnattujen yrityspalveluiden kehittäminen ja räätälöinti erityisiin tarpeisiin ja tilanteisiin
- Ilmiölähtöisyys ja koordinaatio yrittäjyyden edistämisessä
Strategian laadinta perustuu hallitusohjelmaan.
Päivitetty Yrittäjyysstrategia esiteltiin sidosryhmille 13.4.2021 tilaisuudessa ”Yrittäjyysstrategia kestävän kasvun ja uudistumisen mahdollistajana”. Alla tilaisuudessa esitettyjen puheenvuorojen esitykset:
Avauspuheenvuoro – Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Yrittäjyys kestävän kasvun ja elinvoiman moottorina? – Jarna Heinonen, Turun yliopisto
Yrittäjyysstrategian esittely – Jaana Lappi, TEM
Kommenttipuheenvuoro – Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Yrittäjyysstrategia uudistumisen ja kasvun mahdollistajana – Petri Vuorio, EK
Kommenttipuheenvuoro – Tatu Rauhamäki, Palta
Jatkon askeleet: Strategiasta tiekarttaan – Jaana Lappi, TEM
Lisätietoja
neuvotteleva virkamies Jaana Lappi