Raskausvapaa, vanhempainvapaa ja hoitovapaa
- raskausrahapäivät (raskausvapaa)
- erityisraskausrahapäivät (erityisraskausvapaa)
- vanhempainrahapäivät (vanhempainvapaa)
Vapaan pituus ja ajankohta määräytyvät sairausvakuutuslain raskausrahaa, erityisraskausrahaa ja vanhempainrahaa koskevan oikeuden perusteella.
Raskausvapaa
Raskaana olevalla vanhemmalla on oikeus raskausvapaaseen. Sen kesto on 40 arkipäivää, ja se on pidettävä yhdenjaksoisesti. Raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Työnantajan kanssa voi sopia raskausvapaan aloittamisesta myös myöhemmin, viimeistään kuitenkin 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Erityisraskausvapaaseen on oikeus, jos työntekijä joutuu olemaan poissa työstä ennen raskausvapaan alkamista sen vuoksi, että hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden.
Vanhempainvapaa
Molemmilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on oikeus vanhempainvapaaseen 160 vanhempainrahapäivän ajalta. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa. Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Vanhempainvapaajaksot on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.
Vaikka työntekijällä on samaan aikaan oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata.
Vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi voi luovuttaa yhteensä enintään 63 vanhempainrahapäivää lapsen toiselle vanhemmalle, lapsen huoltajalle tai omalle tai toisen vanhemman avio- tai avopuolisolle. Henkilöllä, jolle päiviä luovutetaan, on oikeus saada näiltä päiviltä vanhempainvapaata.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vanhempainvapaan pitämisestä osa-aikaisena (osittainen vanhempainvapaa).
Hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus kahteen kokoaikaiseen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle 3-vuotiasta lasta. Adoptiolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu vähintään kaksi vuotta adoptoinnista lähtien, mutta ei enää sen jälkeen, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaajakson vähimmäiskesto on kuukausi.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuitenkin myös kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman raskaus- tai vanhempainvapaan kanssa.
Osittaista hoitovapaata voi saada koulun toisen lukuvuoden (käytännössä heinäkuun) loppuun, tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Työhön paluusta kesken edellä mainitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Lapsen niin sanotulla etävanhemmalla on vastaava oikeus.
Ilmoitusajat
Pääsääntönä on, että raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava kahden kuukauden ilmoitusaikaa.
Jos kahden kuukauden ilmoitusaikaa ei ole mahdollista noudattaa, koska puoliso menee töihin, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusajalla. Se kuitenkin edellyttää, ettei työnantajan toiminnalle aiheudu vakavaa haittaa.
Jos työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa siirtää ainoastaan perustellusta syystä. Yleensä tämä edellyttää, että lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat merkittävästi.