- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Hoitovapaa
Vanhempainvapaan jälkeen vanhemmilla on oikeus jäädä työsuhteen katkeamatta hoitovapaalle. Työntekijällä on oikeus kahteen kokoaikaiseen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle 3-vuotiasta lasta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu vähintään kaksi vuotta adoptoinnista lähtien, mutta ei enää sen jälkeen, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaajakson vähimmäiskesto on kuukausi.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuitenkin myös kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.
Osittaista hoitovapaata voi saada koulun toisen lukuvuoden (käytännössä heinäkuun) loppuun, tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Lapsen niin sanotulla etävanhemmalla on vastaava oikeus.
Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).
Jos työntekijän perheenjäsen tai muu läheinen on erityisen hoidon tarpeessa, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Poissaolon pituudelle ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäisaikaa.
Työhön paluusta kesken edellä mainitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.