Hoitovapaa
Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu vähintään kaksi vuotta adoptoinnista lähtien, mutta ei enää sen jälkeen, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaajakson vähimmäiskesto on kuukausi.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuitenkin myös kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.
Osittaista hoitovapaata voi saada koulun toisen lukuvuoden (käytännössä heinäkuun) loppuun, tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Lapsen niin sanotulla etävanhemmalla on vastaava oikeus.
Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).
Jos työntekijän perheenjäsen tai muu läheinen on erityisen hoidon tarpeessa, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Poissaolon pituudelle ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäisaikaa.
Työhön paluusta kesken edellä mainitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.