Arvio tulevan ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutuksista valmistunut

Loppuvuodesta valmistuvasta Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta on tehty hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukainen sukupuolivaikutusten arviointi. Siinä tarkastellaan strategialuonnokseen ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä niiden ihmisvaikutuksien ja sukupuolittuneisuuden kannalta.

Tutkijoiden arvioi osoittaa, että sukupuolivaikutusten huomioon ottaminen toimenpiteiden suunnittelussa on merkityksellistä sekä tasa-arvon että ilmastotoimien hyväksyttävyyden ja tehokkuuden kannalta.

Ministeriöt nimesivät Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa vuosille 2020–2023 keskeisiä hankkeita, joihin sukupuolinäkökulma sisällytetään. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti tehdä arvioinnin energia- ja ilmastostrategian päivityksen yhteydessä. Sen toteutti Oxford Researchin, Equality Research Helsingin ja Gaia Consultingin muodostaman tutkimusryhmä. 

– Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksia sukupuoliin ei ole Suomessa aiemmin selvitetty. On tarpeen jatkaa työtä ilmastopolitiikan vaikutustenarvioinnin kehittämiseksi eri näkökulmista, arvioi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Raportti tarkasteli ilmasto- ja energiastrategiaan ehdotettujen politiikkatoimien sukupuolivaikutuksia. Arvioinnissa on mukana 101 politiikkatoimenpidettä. Lista ei edusta lopullisia strategiaan valittavia toimenpiteitä, vaan valmisteluvaiheessa keväällä 2021 mukana olevia alustavia ehdotuksia.

Tutkimusryhmä tarkastelee toimenpiteiden ihmisvaikutuksia ja niiden sukupuolittuneisuutta kuudella eri sektorilla: energiatuotannossa, rakentamisessa ja rakennuksissa, liikenteessä, teollisuudessa, palvelusektorilla sekä maataloudessa. Tutkijoiden tärkeimmät johtopäätökset ovat:

• Politiikkatoimenpiteet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja ja vaikuttavat enemmän miesten kulutustottumuksiin. Tästä näkökulmasta miesten voi katsoa kantavan suuremman taakan ehdotettujen toimien seurauksista.
• Miesvaltaisilla aloilla (energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous) kokonaisvaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen on kuitenkin positiivinen, vaikka varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää. 
• Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset työllisyyteen kohdistuvat naisvaltaisille palvelualoille. Nämä tulisi ottaa laajemmin huomioon ilmastopolitiikassa. Ehdotettujen toimien vaikutus palvelualoihin korostaa kahta asiaa: ilmastopolitiikan budjetoinnin tulee olla sukupuolitietoista ja toisaalta ilmastotoimista hyötyvien alojen sukupuolisegregaation purkaminen on entistäkin tärkeämpää. Naisten kouluttautuminen ilmastotoimista hyötyville (miesvaltaisille) aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa.
• Naiset ja nuoret ovat valmiimpia tekemään ja tukemaan ilmastomyönteisiä päätöksiä. Ehdotetut toimet korostavat kuitenkin enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Tämä voisi johtaa suurempiin päästövähennyksiin. 

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, puh.  029 506 4792
analyytikko Juho-Matti Paavola, Oxford Research, puh. 044 203 2012