Avoimien työpaikkojen määrä on lyönyt ennätyksiä, mutta muutosta on ilmassa

Avoimien työpaikkojen määrä on vähenemään päin. Tarjolla on edelleen kokoaikaisia ja pitkäkestoisia avoimia työpaikkoja, vaikka näissäkin on selkeää laskutrendiä. Joitakin huolestuttavia havaintoja marraskuun työllisyyskatsauksessamme on, mutta vielä ei ole aihetta paniikkiin.

Tänä vuonna tilastonikkarien on täytynyt pidentää kaavioiden skaalaa, koska avointen työpaikkojen määrä julkisessa työnvälityksessä on lyönyt kaikki mittaushistorian ennätykset. Helmikuussa 2022 näimme kaikkien aikojen huippulukeman: 140 000 avointa työpaikkaa kuun lopussa.

Muutosta on kuitenkin jo näkyvissä. Avoimet työpaikat julkisessa työnvälityksessä ovat kuukausi kuukaudelta vähentyneet helmikuun ennätyslukemista. Normaalia on kuitenkin se, että työpaikkojen määrä on aina alkuvuodesta lähes säännönmukaisesti korkeimmillaan. Eikä syvästi huolissaan tarvitse vieläkään olla, sillä marraskuunkin lopussa avoimia työpaikkoja oli 58 300.

Laskutrendistä huolimatta myönteistä on, että tarjolla on edelleen kokoaikaisia ja pitkäkestoisia avoimia työpaikkoja, vaikka näissäkin on selkeää laskutrendiä. Koronan jälkeinen yli 110 000 työllisen lisäys on ollut suurelta osin juuri osa- ja määräaikaisia työsuhteita. Kokoaikaisia ja vakinaisia näistä on vain noin 20 000. Tämän voi päätellä myös taloudessa tehtyjen työtuntien kokonaismäärää tarkastelemalla, sillä olemme vasta saavuttaneet koronaa edeltävän tason. Myös vuokratyön kasvu on ollut silmiinpistävää.    

Työpaikat täytetään työllisistä ja työvoiman ulkopuolisista

Niin sanottu laaja työttömyys on samalla korkealla tasolla kuin ennen koronaa, sillä tällä hetkellä meillä on 340 000 henkilöä, jotka ovat työttömänä työnhakijana (noin 230 000 henkilöä) tai työvoimapalveluissa (noin 110 000 henkilöä). On ikävä todeta, että laaja työttömyys on siis runsaslukuisempaa kuin ennen vuoden 2009 finanssikriisiä. Pahempaakin on tosin nähty. Eurokriisin ja koronan akuuttivaiheen aikoihin meillä oli työttömiä yli satatuhatta enemmän eli yli puoli miljoonaa, kun lomautetutkin lasketaan mukaan. 

Tästä voi havaita, että työpaikkoja on täytetty enemmässä määrin työllisistä ja työvoiman ulkopuolisista. Jos kaikki avoimet työpaikat olisi täytetty työttömillä työnhakijoilla, tekisimme kaikkien aikojen Suomen ennätystä silläkin mittarilla. Yhdysvalloissa työttömyysaste on marraskuun tietojen mukaan 3,7 prosenttia. Uusia työpaikkoja synnytettiin siellä lähes 300 000 kuukauden aikana ja palkat hyppäsivät ylöspäin. Tätä hyppyä työllisyydessä voi ihmetellä nousevien korkojen ympäristössä. Taloudessa näkyy kuumenemisen merkkejä. 

Ei vielä syytä paniikkiin

Näin joulun alla voi kysyä, mistä meidän avoimet työpaikat on tehty? Avoimet työpaikat on tehty sosiaali- ja terveysalasta, matkailu- ja ravintola-alasta, varhaiskasvatuksesta sekä it-alan eksperteistä. Lähi- ja sairaanhoitajien paikkoja ei saada täytettyä, vaikka jopa alalta eläkkeelle siirtyneitä on houkuteltu takaisin työsuhteisiin. Matkailu- ja ravintola-alalla kärsitään myös työvoimapulasta, mutta tarjolla on enimmäkseen määrä- ja osa-aikaista työtä. Varhaiskasvatuksessa on pulaa pätevistä osaajista aina vain. IT-alan arkkitehteja, suunnittelijoita ja ohjelmoijia tarvitaan kroonisesti lisää. 

Undulaattina talouden käänteen hajuttoman ja mauttoman virtauksen muutosten havaitsemiseen käytetään yleensä rakennusalaa. Sitä tutkailtaessa ikävät merkit ovat ilmassa. Alkukeväästä lähtien rakennus-, korjaus- ja valmistustekijöiden paikkamäärissä on laskua. Vielä emme kuitenkaan paina paniikkinappulaa, sillä reaalikorot ovat vieläkin negatiivisemmat kuin nollakorkojen aikaan. Talousnäkymän auringonnousu voi koittaa aikaisin keväällä, kun energian kulutus luontevasti laskee.       

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen