Hyppää sisältöön

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta 22.3.2022 - Elinkeinoministeri Mika Lintilän avauspuheenvuoro

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 22.3.2022 14.10
Puhe

(Muutosvarauksin) Eurooppalainen energiapolitiikka muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökkäyksen johdosta Ukrainaan. Tämä nosti esiin toimitus- ja huoltovarmuuden sekä energiajärjestelmän kustannustehokkuuden tärkeyden ilmastonäkökulman rinnalle.

On mahdollista, että Venäjä päättää asettaa vientikiellon energiatoimituksille osana vastapakotteitaan. EU:n komissio julkaisi maaliskuun alussa toimintasuunnitelman, jonka tavoitteen on riippumattomuus venäläisestä energiasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto linjasi, että kaasun, öljyn ja hiilen tuontiriippuvuudesta Venäjältä pyritään eroon mahdollisimman nopeasti. 

Suomen pitkä linja energiapolitiikassa on ollut lisätä uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta, sekä huolto- ja toimitusvarmuudesta huolehtiminen lisäämällä kotimaista tuotantoa sekä rakentamalla sähkön siirtoyhteyksiä naapurimaihin. Tämä linja on ollut oikea, koska energian toimitusvarmuus on hyvällä tasolla Suomessa. Kriisin myötä energian hinta kuitenkin nousee lyhyellä aikavälillä, kuten olemme nähneet.

Suomeen on tuotu merkittävä määrä energiaa Venäjältä sen eri muodoissa. Öljyn ja kivihiilen tuonnin osalta useat yritykset ovat ilmoittaneet muuttavansa omia hankintalähteitään. Öljylle ja maakaasulle on velvoite- ja varmuusvarastointijärjestelyt. 

Maakaasun osalta tilanne on silti haastava. Balticconnector-putken avaaminen kaksi vuotta sitten mahdollistaa vaihtoehtoisen kaasun hankintalähteen Baltian kautta, ja nesteytetyn maakaasun (LNG) olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan myös hyödyntää. Nämä lähteet eivät kuitenkaan kata maakaasun koko kysyntää. Erityisesti teollisuuden käyttämän maakaasun korvaaminen lyhyellä aikavälillä on vaikea. 

Siinä missä öljyllä ja kivihiilellä on globaaleina polttoaineina useita hankintalähteitä, metsähakkeen ja turpeen saatavuus perustuu muuttuneessa tilanteessa vahvasti kotimaan markkinoihin, joten yksittäisten energialähteiden osalta toimenpiteet kohdistuvat erityisesti näihin.

Metsähakkeen käytöstä on tuotu Venäjältä noin neljännes, jota emme enää saa tuontikiellon vuoksi. Tuonnin katkeaminen on katettava kotimaista hakkeen tarjontaa ja turpeen käyttöä lisäämällä. 

Arvoisa puhemies, 

Huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä valmistellaan Talous ja huoltovarmuus -ministerityöryhmässä. Toimenpiteet painottuvat Venäjältä aiemmin tuodun metsähakkeen korvaamiseen ja kaasun huolto ja toimitusvarmuuden parantamiseen. 

Kotimaisen puunhankinnan toimitusketjun parantaminen kannustamalla metsänhoidon rästien toteuttamiseen lisäisi kotimaisen hakkeen saatavuutta. Hakkeen käytön lisääminen edellyttää myös pidemmällä aikavälillä terminaaliverkoston kehittämistä. 

Kaukolämpöyhtiöiden polttoaineen saannin varmistaminen seuraaville talvikausille on keskeistä. Neova (Vapo) ilmoitti käynnistävänsä turvetuotannon kesällä 2022 asiakkaiden ilmoitettua halukkuudesta monivuotisiin toimitussopimuksiin. Tämän lisäksi Huoltovarmuuskeskus valmistelee toimenpiteitä turpeeseen liittyen. 

Sähkön osalta Olkiluoto 3:n korvaa Venäjän yhteyden täysimääräisesti. Suomeen on lisäksi valmistumassa markkinaehtoisesti lähes 2 000 MW tuulivoimaa vuoden 2022 aikana, mikä parantaa tilannetta entisestään. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä selvitystä kansallisen LNG-infran kehittämismahdollisuuksista ja kapasiteetin lisäämisestä. Tämän lisäksi on keskeistä varmistaa vaihtoehtoiset kaasun hankinnan lähteet Balticconnector-yhteyden kautta. 

Maakaasun osalta Suomessa on olemassa huoltovarmuusjärjestelyt vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja yritykset voivat varmistaa lyhyellä aikavälillä kaasuun perustuvan lämmöntuotannon vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden sähköistäminen ja vetytalouden kehittäminen vähentävät riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.

Irtaantuminen venäläisestä energiasta ja fossiilisten polttoaineiden korkea hinta kiihdyttää entisestään vihreää siirtymää. Vähähiilinen energiajärjestelmä edellyttää merkittäviä investointeja. Valtio voi vivuttaa investointeja liikkeelle, mutta yksityinen sektori kantaa päävastuun. Hallitus valmistelee lisätoimia fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä. 

Strategian linjauksissa huomioidaan kaikki kolme energiapolitiikan ulottuvuutta: energian huolto- ja toimitusvarmuus, energian kohtuullinen hinta sekä kestävyys ilmaston ja ympäristön näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies,

Suomen monipuolinen ja hajautettu energiatuotanto turvaa myös tässä vaikeassa tilanteessa kansalaisten ja yritysten energian saannin.

 
Sivun alkuun