EU:n digimarkkinasäädöksestä alustava sopu

Digimarkkinasäädöksen ensisijainen tavoite on turvata kilpailun säilyminen digitaalisilla markkinoilla. EU haluaa estää markkinoiden keskittymistä vain suurimpien alustayrityksien haltuun. Digimarkkinasäädöksen viimeistely jatkuu teknisellä tasolla, mutta asetus astuisi mahdollisesti voimaan jo alkuvuodesta 2023. 

Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat alustavan sovun digimarkkinasäädöksen sisällöstä kolmikantaneuvotteluissa 24.3.2022. Asetuksen parisenkymmentä kieltoa ja velvoitetta koskisivat vain suurimpia markkinoiden ”portinvartijoina” toimivia yrityksiä, jotka tarjoavat EU:n alueella ydinalustapalveluita. Ydinalustapalveluiksi asetuksessa luetaan hakukoneet, käyttöjärjestelmät, verkkoyhteisöpalvelut, sovelluskaupat, pilvipalvelut, mainontapalvelut, ääniavustajat, verkkoselaimet ja erilaiset verkossa toimivat välityspalvelut, kuten markkinapaikat.

Mitkä yritykset asetuksessa lasketaan portinvartijoiksi?

Portinvartijayrityksiksi asetuksessa katsotaan tietyt kynnysarvot ylittävät yritykset. Yrityksen vuosittainen maailmanlaajuinen liikevaihto tulee olla vähintään 7,5 miljardia euroa viimeisen kolmen edeltävän vuoden aikana tai yrityksen markkina-arvon tulee olla vähintään 75 miljardia euroa. 

Lisäksi yrityksellä tulee olla vähintään 45 miljoonaa loppukäyttäjää kuukaudessa ja vähintään 10 000 yrityskäyttäjää EU:n alueella. Yrityksen tulee tarjota yhtä tai useampaa ydinalustapalvelua vähintään kolmessa EU-jäsenvaltiossa. 

Portinvartijoille useita uusia velvoitteita

Asetuksen myötä portinvartijoille tulee useita uusia velvoitteita. Niiden tulee muun muassa: 

• pidättäytyä käytännöistä, joilla vaikeutetaan loppukäyttäjää lopettamasta ydinalustapalvelun käyttö,
• varmistaa eri pikaviestintäpalveluiden perustoimintojen yhteensopivuus, kuten viestien lähettäminen ja äänipuhelun soittaminen eri viestintäpalveluiden välillä,
• sallia sovelluskehittäjille oikeudenmukainen pääsy älypuhelimen lisätoimintoihin,
• ilmoittaa komissiolle tietyistä suunnitelmissa olevista yritysostoista ja -sulautumista,
• olla suosimatta omia tuotteitaan tai palveluitaan hakutuloksissa,
• pyytää henkilötietojen kohteelta suostumus henkilötietojen yhdistelyyn eri palveluiden välillä,
• pidättäytyä vaatimasta käyttämään portinvartijan omaa maksu- tai tunnistuspalvelua ydinalustapalvelun käyttämisen ehtona.

Velvoitteiden rikkomisesta sakkoja

Asetuksen valvonnasta vastaisi ensisijaisesti Euroopan komissio. Velvoitteiden rikkomisista voitaisiin määrätä portinvartijalle sakkorangaistus, joka olisi enintään kymmenen prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Jos portinvartija rikkoo toistuvasti samaa velvoitetta, sille voidaan määrätä enintään 20 prosentin suuruinen sakkorangaistus. Velvoitteiden järjestelmällisestä rikkomisesta komissio voi määrätä myös käyttäytymistä koskevia tai rakenteellisia korjaustoimenpiteitä.

Mitä seuraavaksi?

Asetuksen viimeistelyä jatketaan neuvostossa ja parlamentissa asiantuntijatasolla, minkä jälkeen juristilingvistit tarkistavat tekstin. Tämän jälkeen asetustekstin luonnos käy läpi Euroopan parlamentin ja neuvoston omat sisäiset hyväksymismenettelyt. 

Asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se astuu voimaan 20 päivää julkaisun jälkeen. Asetuksen soveltaminen alkaa puoli vuotta voimaantulon jälkeen. 

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Hannele Timonen, TEM, p. 0295 047 141