Haussa osaavaa työvoimaa, mutta mistä?

Tarve työperäiselle maahanmuutolle on kasvanut viime vuosina, mutta Suomessa on myös jo valmiiksi paljon hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia. Molempia tarvitaan talouden vahvistamiseksi, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kirjoittaa.

Työnantajat monilla aloilla ja kaikkialla Suomessa kamppailevat työvoiman saatavuuden ongelmien kanssa. Jopa 75 prosenttia työnantajista ilmoitti kokevansa ongelmia työvoiman saatavuudessa Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan. Siksi äänenpainot työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin suuntaan ovat voimistuneet aivan viime vuosina. 

Työvoimatiekartta-hankkeessa TEM:n analytiikkatiimi selvitti, kuinka paljon eri toimialojen työvoimatarpeesta voitaisiin täyttää maahanmuutolla, jos alalla jo työskentelevien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kyettäisiin tuplaamaan. Lohduton lopputulema oli se, että useilla eri toimialoilla sekään ei riittäisi. Vain ICT-alojen tilanteessa kansainväliset osaajat voisivat paikata vajeen lähes kokonaan tällä tavalla. Varsinkin sote-alat olisivat tuplauksenkin jälkeen vajaamiehityksessä. 

On vaikea esittää tarkkaa ulkomaisen työvoiman määrätarvetta, mutta vuositasolla puhutaan kymmenistä tuhansista maahanmuuttajista. Tarpeen määrittely on haastavaa, sillä teemaan liittyy yksi jos toinenkin ihmettelynaihe. 

Kaikki työnantajat eivät työvoimapulasta huolimatta palkkaa ulkomaalaisia. Vaikka nimenomaan työnantajat peräänkuuluttavat työperäistä maahanmuuttoa, läheskään kaikki eivät ole valmiita ottamaan töihin heikosti suomen tai ruotsin kieltä puhuvaa henkilöä. Kielitaidottomuus koetaan riskitekijäksi oppimisen ja työn sujuvuuden kannalta. Kaikki työnantajat eivät ole luoneet esimerkiksi englanninkielisiä perehdyttämisreittejä. Silti usein kuullaan, että työyhteisö kyllä olisi vastaanottavainen ja vieraskielisiin valmiudessa.

Omaa työvoimapotentiaalia hirmuisesti hyödyntämättä

Samaan aikaan kun työperäisen maahanmuuton halutaan pelastavan Suomen työmarkkinat, meillä on omasta takaa lähes 360 000 työnhakijaa (laaja työttömyys). Miksei tätä työvoimareserviä hyödynnetä ensin ja tehokkaammin, vaan huudetaan mieluummin ulkomaisen työvoiman perään? 

Taloutemme kestävyyden kannalta on tärkeää saada omat työttömät töihin. Työttömyysaste on vähän alle seitsemän prosenttia, kuten tänään julkaistut helmikuun työllisyysluvut kertovat. Se on aivan liian paljon tässä tilanteessa, kun työvoimasta on ylikysyntää. Huomattavaa on myös se, että meillä työttömistä vajaat 15 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia ja loput suomalaistaustaisia. Ruotsissa työttömyysaste on yhtä korkea mutta osuudet ovat päinvastoin. Huoli on siis täysin aiheellinen. Meidän pitää pystyä työllistämään omat työttömämme.  

Silti omien työttömien työllistäminen ja työperäinen maahanmuutto eivät suinkaan ole toisensa poissulkevia. Molempia on edistettävä, sillä suomalainen väestö vähenee ja vanhenee. Monimuotoiset työyhteisöt ovat tuottavia ja luovia. Työperäisen maahanmuuton täydellinenkään onnistuminen ei kuitenkaan poista huolta omista työttömistä. Työttömyydestä aiheutuvat menot eivät alene senttiäkään, jos työttömyys ei vähene. Meidän pitää pystyä akuutisti ja pidemmällä aikavälillä vähentämään menoja ja vahvistamaan julkisen talouden tuloja. Työllisyysasteen nousu viidellä prosenttiyksiköllä vähentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä.* 

Tarvitsemme pitovoimaa

Hyödyt maahanmuuttaneista jäävät lyhytkestoisiksi, jos tahti jatkuu samanlaisena kuin tähän saakka: yli puolet tänne muuttaneista lähtee maastamme jo ennen kuin edes viisi vuotta on tullut täyteen. Toisaalta tämä työvoiman vapaa liikkuvuus täytyy hyväksyä, sillä toivomme itsekin, että suomalainen aivovienti palaa takaisin vähintäänkin yhtä nopeasti.     

Maahanmuuttotarpeen määrittely tarkasti on vaikeaa. Viime vuonna syntyi kuitenkin maahanmuuton ennätys: muuttovirta Suomeen oli yli 50 000. Kun luvusta vähennetään maasta poismuuttaneet, silloinkin nettomääräksi jää ennätykselliset 35 000 henkilöä. Tämä on hyvä alku.

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen

*21.3. klo 8:48 korjattu prosentti prosenttiyksiköksi.