Ilmastotoimia vaikuttavuus edellä
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii juhlapuheiden lisäksi konkreettisia tekoja ja investointeja. Valtio-omisteisen erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on rahoittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa vauhdittavia hankkeita. Toimintaa ohjaa ennen kaikkea yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja mitattavissa oleva muutos.
Tänä kesänä Euroopassa on kärsitty poikkeuksellisesta kuumuudesta. Monessa maassa on taisteltu maastopalojen kanssa ja olemme todistaneet isojenkin jokien kuivumista pitkään jatkuneiden helleaaltojen seurauksena. Vaikka olemme kohdanneet viime vuosina uusia ja yllättäviäkin kriisejä, emme silti saa unohtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Suomen on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tätä tavoitetta edistää Ilmastorahasto, jonka omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmastorahaston tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, vauhdittaa teollisuuden vähähiilisyyttä ja edistää digitalisaatiota. Nämä tavoitteet ja niiden vaikutukset eivät rajoitu yksittäisille toimialoille, vaan ne ovat yhteiskunnan läpileikkaavia muutoksia.
Rahoitusta yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellä
Ilmastorahaston toimintaa ohjaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Ilmastorahasto ei tarkastele rahoituskohteita ensisijaisesti niiden tuottopotentiaalin perusteella, vaan ennen kaikkea sen mukaan, miten paljon hankkeen toteutuminen edistää Ilmastorahaston yhteiskunnallisia tavoitteita. Keskeisin arvioitava vaikutuskriteeri rahoituskohteita valitessa on se, kuinka paljon hankkeet potentiaalisesti voivat vähentää päästöjä.
Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan ilmasto- ja ympäristöhyötyjä tuottavia ratkaisuja ja niiden skaalaamista. Yhtiön tyypillisesti 1–20 miljoonan euron rahoitusosuudella on oltava todennettavissa olevaa lisäarvoa rahoituskohteille – esimerkiksi hankkeiden toteutumiseen ylipäänsä, nopeammin tai laajemmin kuin muun rahoituksen turvin.
Hallitus esitti 25.8.2022 lakia, joka antaisi Ilmastorahastolle mahdollisuuden myöntää tulevaisuudessa valtiontukea päästövähennyshankkeisiin. Esityksen tavoitteena on vauhdittaa hallituksen hiilineutraaliustavoitteita entisestään.
Jalanjäljestä aktiiviseen kädenjälkeen
Ilmastotyössä on pitkään puhuttu jalanjäljestä, eli esimerkiksi valtion, yrityksen tai yksilön aiheuttamasta negatiivisesta vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tavoitteena on ollut hiilijalanjäljen pienentäminen.
Ilmastorahaston kriteeri rahoitettaville hankkeille on siirtynyt jalanjälki-ajattelusta aktiiviseen kädenjäljen seurantaan, eli siihen, kuinka paljon toimija voi tehdä aktiivisesti hyvää yhteiskunnan tai ympäristön eteen. Tulevina vuosina aktiivista kädenjälki-ajattelua tulee käyttää aiempaa enemmän esimerkiksi biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden, turvaamiseksi.
Vuonna 2022 tavoitteena rahoittaa vihreää siirtymää 80 miljoonalla eurolla
Ilmastorahasto täydentää vihreää siirtymää tavoittelevaa julkista ja yksityistä rahoitusta. Toimintamalliltaan rahasto asemoituu markkinaehtoisen, taloudellista tuottoa tavoittelevan vastuullisen sijoittamisen ja avustusmuotoisen yhteiskunnallisen rahoitustoiminnan väliin. Vaikuttavaa tulosta tekevät innovaatiot eivät synny ilmaiseksi ja uusiin innovaatioihin sisältyy aina myös riski. Ilmastorahaston kautta myönnettävä rahoitus tekee isomman riskin hankkeista potentiaalisesti houkuttelevampia sijoituskohteita myös yksityisille sijoittajille.
Vuonna 2021 yhtiön rahoitustoiminta käynnistyi seitsemällä rahoituspäätöksellä, joiden yhteenlaskettu summa oli 45,5 miljoonaa euroa. Näiden rahoitusta saaneiden kohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020. Tänä vuonna tavoitteena on tehdä vihreää siirtymää edistäviä ja ilmastonmuutosta hidastavia rahoituspäätöksiä yhteensä 80 miljoonalla eurolla.
työministeri Tuula Haatainen