Kaivoslain luonnosta käsiteltiin kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa

Kaivoslain uudistaminen herätti paljon keskustelua 15.9.2020 verkossa järjestetyssä kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa. Parhaimmillaan yli 260 osallistujaa keränneessä tilaisuudessa nostettiin esille muun muassa kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset arvokkailla luontoalueilla, kaivosten vaikutukset alueiden ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoihin, paikallisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen sekä valvonnan ja vakuussäännösten kehittäminen.

Tilaisuudessa nostettiin monessa puheenvuorossa esille huoli kaivostoiminnan vaikutuksesta saamelaisten kotiseutualueelle ja poronhoidolle. Puheenvuoroissa esitettiin muun muassa, että saamelaisten kotiseutualue määritellään kaivoslaissa alueeksi, jolla ei saa harjoittaa kaivostoimintaa ollenkaan tai vähintään aidot vaikuttamismahdollisuudet alueella tulisi entistä paremmin turvata.

Puheenvuoroissa oltiin huolissaan kaivosten vaikutuksesta muille elinkeinoille ja toivottiin, että kaivosten hyötyjä ja haittoja vertailtaisiin kaivoslain mukaisissa lupamenettelyssä. Puheenvuoroissa esitettyjen näkemysten mukaan myös varaukset malminetsintälupahakemusten laatimista varten aiheuttavat maanomistajille ja elinkeinonharjoittajille epävarmuutta ja haittaa. Puheenvuoroissa toivottiin, että kuntien, maanomistajien ja muiden asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan.

Kaivosten ympäristövaikutuksiin kiinnitettiin paljon huomiota

Useat tilaisuuteen osallistuneet puhujat olivat huolissaan kaivosten ympäristövaikutuksista ja vaativat ympäristövaikutusten arviointia kaivoslupien käsittelyyn, parempia resursseja valvontaan sekä kunnollisia vakuuksia kaivostoiminnan haittojen korvaamiseen. Joissain puheenvuoroissa esitettiin, että kaivostoiminta ja malminetsintä pitäisi estää kokonaan luonnonsuojelualueilla, kansallispuistoissa ja arvokkailla luontoalueilla.

Osa tilaisuuden puhujista esitti huolensa siitä, että esityksessä ehdotetut kiristykset voimassa olevaan kaivoslakiin heikentävät suomalaisten yhtiöiden asemaa suhteessa kansainvälisiin yrityksiin ja oli huolissaan malminetsinnän edellytysten heikkenemisestä Suomessa. Eräät osallistujat painottivat kiertotalouden merkitystä ja toivoivat, että mineraalit saataisiin nykyistä paremmin kiertoon edistämällä kierrätysmahdollisuuksia.

Tilaisuuteen osallistui muun muassa kansalaisia, maanomistajia ja yritysten edustajia

Kaivoslain uudistamisen toinen kuulemis- ja keskustelutilaisuus järjestettiin verkossa. Kaikille avoimeen tilaisuuteen ilmoittautui yli 900 henkilöä. Osallistujien joukossa oli kansalaisia ja maanomistajia, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia sekä tutkijoita ja viranomaisia. Tilaisuus käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön alustuksilla, joiden jälkeen kuultiin ennakkoon varattuja ja tilaisuuden aikana pyydettyjä puheenvuoroja. Tilaisuuden keskusteluikkunassa käytiin vilkasta keskustelua koko kolmen tunnin ajan. Tilaisuutta edeltänyt ennakkokysely, puheenvuorot sekä chat-keskustelu toimitetaan kaivoslain uudistamisen työryhmän käyttöön.

Osa ennakkokyselyyn annetuista vastauksista ja tilaisuudessa esitetyistä näkemyksistä kohdistui yksinomaa valtiovarainministeriössä vireillä olevaan kaivosveron käyttöönottoa koskevaan selvityshankkeeseen ja osa ympäristöministeriön toimialaan kuuluvien ympäristö-, vesi- ja luonnonsuojelulakien soveltamisalaan. Työ- ja elinkeinoministeriö toimittaa tilaisuuden aineiston myös näille ministeriöille.

Tilaisuus on osa kaivoslain uudistamishankkeen aikana toteutettavaa avointa ja osallistavaa kuulemismenettelyä. Ensimmäinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus järjestettiin 27.5.2020. Lisäksi syksyllä toteutetaan lausuntokierros, jolloin luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydetään kirjallisia lausuntoja sidosryhmiltä. Lausuntopyyntö myös julkaistaan, jotta kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus antaa lausunto.