Kilpailukykyministerit keskustelevat tutkimuksesta, digitalisaatiosta ja kiertotaloudesta
Kahdessa epävirallisessa kilpailukykyministerien kokouksessa keskustellaan eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittämisestä sekä kiertotalouden, luovuuden ja digitalisaation merkityksestä EU:n kilpailukyvylle. Kokoukset pidetään Sloveniassa.
Tutkimus- ja innovaatioasioista vastaavien kilpailukykyministereiden kokouksen keskustelun pohjana on Euroopan komission viime syksynä julkaisema tiedonanto. Sen mukaan EU-maiden taloudelliset panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla. Tavoite on, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien osuus EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta nostetaan kolmeen prosenttiin nykyisestä 2,19 prosentista.
Suomi tukee komission tekemiä ehdotuksia ERA:n vahvistamisesta ja kannattaa kolmen prosentin tutkimus- ja innovaatiomenotavoitetta. Suomi pitää myös tärkeänä, että Eurooppaan luodaan avoimet tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinat, jossa tiedon, osaamisen ja tutkijoiden liikkuvuus paranee. Näitä tavoitteita tulee tukea niin EU-tasolla kuin kansallisella tasolla.
Suomen edustaja 19.7. pidettävässä tutkimus- ja innovaatioaiheisessa kokouksessa on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Raimo Luoma.
Kiertotalous ja digitalisaatio avainasemassa tulevaisuuden teollisuudessa
Sisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavien kilpailukykyministereiden kokouksessa käsitellään kiertotalouden, luovuuden ja digitalisaation merkityksestä EU:n kilpailukyvylle.
Suomi kannattaa teollisuuden uudistumista kohti ilmastoneutraalia, kilpailukykyistä ja kiertotalouteen perustuvaa mallia. Kiertotalous luo liiketoimintamahdollisuuksia ja avaa markkinoita korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille, puhtaalle teknologialle ja innovaatioille. Niin ikään Suomi korostaa, että digitalisaation merkitys teollisuuden uudistumisessa on erittäin tärkeää ja esimerkiksi työvoiman digiosaamisen lisääminen on välttämätöntä.
Nyt pidettävässä kokouksessa digitalisaation, kiertotalouden ja luovuuden mahdollisuuksia käsitellään kahden esimerkkialan, tekstiiliteollisuuden ja energiaintensiivisen teollisuuden kautta. Suomi pitää hyvänä, että tekstiilit on nostettu yhdeksi arvoketjuista, joihin kiertotalouden toimenpiteitä kohdistetaan. Erityisesti ympäristöystävällisten biopohjaisten ja kierrätyskuitujen valmistamiseen liittyvät innovaatiot tarjoavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Suomi näkee, että toimenpiteitä energiaintensiivisten alojen saattaminen hiilivapaiksi tarvitaan. Suomen toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla energiaintensiivinen teollisuus voi tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja samalla huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yksi tärkeistä toimenpiteistä on varmistaa hinnaltaan kilpailukykyisen vähäpäästöisen sähkön saatavuus.
Suomea 22.7. pidettävässä kokouksessa edustaa valtiosihteeri Ville Kopra.
Lisätietoja:
Taru Löyttymäki, erityisasiantuntija, puh. 0295047177