Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kohtaannon parantamisessa tarvitaan älyä ja tekoälyä

Työ- ja elinkeinoministeriö
Elina Pylkkänen
23.11.2021 8.54
Kolumni
Elina Pylkkäsen kasvokuva.
Elina Pylkkänen

Jatkossa kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen tarvitaan vielä edistyneempiä digiratkaisuja, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoilta ja päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista. Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat hoitaa kohdennusehdotukset kustannustehokkaasti puolestamme.    

Työmarkkinat ovat ennennäkemättömässä tilanteessa. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitetaan julkiseen työ-voimapalveluun enemmän kuin koskaan aiemmin ja samaan aikaan työnhakijoita on paljon enemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina. Talous kasvaa ja työvoimalle on kysyntää. Viimevuoden BKT-sukelluksesta toivutaan nyt vauhdilla.

Koronavuosi heilautti työmarkkinoiden tasapainoa kuitenkin niin, että rajoituksista eniten kärsineillä aloilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, kun toimintaa ollaan valmiit jatkamaan ja työvoimalle olisi taas kysyntää irtisanomisten ja lomautusten jälkeen. 

Ristiriitaista työmarkkinoiden nykytilanteessa on, että samaan aikaan kun yritykset ja julkinen sektori painivat työvoiman saatavuusongelmien kanssa, myös ammattitaitoisia työnhakijoita on ennätysmäärä, kun mukaan lasketaan myös työssä jo olevat työnhakijat. Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan työpaikoista noin 75 % raportoi haasteista löytää osaavaa työvoimaa avoinna oleviin paikkoihin. 

Samaan aikaan TE-toimistoissa on silti noin 259 000 työtöntä ja reilut 200 000 työllistä työnhakijaa. Työttömiä työnhakijoita on nyt 15 % ja työllisiä työnhakijoita 26 % enemmän kuin vuonna 2019. Työllisten työnhakijoiden kasvava määrä näyttää kertovan halukkuudesta vaihtaa alaa – tai vähintäänkin työpaikkaa. 

Konkreettinen kohtaanto-ongelma

Yllättävintä työmarkkinoiden tilanteessa on se, että työtä etsivät ovat samalta alalta, jossa myös avoimet työpaikat olisivat tarjolla. Tämä jos mikä on kohtaanto-ongelma konkreettisimmillaan. 

TEM:n työnvälitystilaston mukaan näitä aloja, joilla on eniten sekä työnhakua että työpaikkoja ovat palvelualat, myyntityö, hoiva-ala sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusala. Talouskasvun näkökulmasta akuutti kysymys on, miten saada näiden samojen alojen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaamaan?

Nyt ovat hyvät neuvot kalliit – kirjaimellisesti. TE-toimistojen työnvälitystietojen pohjalta pystymme todentamaan työttömyys- ja työnhaun tilanteen eri toimialoilla ja työtä hakevissa ammattiryhmissä, mutta nyt tarvittaisiin tätä olennaista numerotietoa täydentävää ymmärrystä työnhakijoiden tilanteesta. 

Kohtaannon tehostamiseksi tarvitaan lisätietoa kysely- ja haastattelututkimuksilla. Työnhakijoille tehtävät kyselyt ja haastattelut antavat syvällisempää tietoa siitä, minkälaisia tekijöitä on taustalla, kun ihmiset haluavat vaihtaa alaa tai työpaikkaa. Toisiaan täydentävät tiedot antavat paremman kuvan tilanteesta, jolloin julkiset työ- ja elinkeinopalvelut voivat ryhtyä ratkaisemaan ongelmia yhdessä työnantajien ja yksityisten työnvälittäjien kanssa. 

Digiratkaisut äkkiä käyttöön

TE-toimistoilla ei ole mahdollista haastatella nopealla aikataululla sataa tuhatta työtöntä ja työllistä työnhakijaa, jotka ammattinsa puolesta voisivat työllistyä avoimiin työpaikkoihin. Tarvitsemme siten muita keinoja työmarkkinoiden kannalta olennaisen tiedon keräämiseksi. 

Vaikuttavan työpolitiikan toimeenpano edellyttää, että tietoa kerätään tuhansilta työnhakijoilta. Vain muuta-mien satojen työnhakijoiden haastatteluista ei voida johtaa yleistyksiä tarvittavista toimenpiteistä. 

Tämä tarkoittaa huutavaa tarvetta digitaalisille ratkaisuille, joita kohti mennäänkin, kun TE-palveluiden uusi digitaalinen palvelualusta otetaan ensi vuonna käyttöön. Jatkossa tarvitaan kuitenkin vielä edistyneempiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoilta ja päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista. Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat hoitaa kohdennusehdotukset kustannustehokkaasti puolestamme.    

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri

Sivun alkuun