Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Korona on työmarkkinoiden tehokkain uudistaja

Työ- ja elinkeinoministeriö
Elina Pylkkänen
21.12.2021 8.25
Kolumni
Elina Pylkkäsen kuva ja teksti: Korona uudistaa maailmaa nopeammin kuin yksikään hallitus
Elina Pylkkänen

Jos työmarkkinoilla otettiinkin koronakanveesissa lukua, nyt ollaan jo aika vauhdikkaasti nousemassa jaloilleen. On rauhoittavaa havaita marraskuun Työllisyyskatsauksen luvuista, että työttömyydestä saadaan niskalenkkiä. Sekä työttömien työnhakijoiden että pitkäaikaistyöttömien määrä laskee samalla kun avointen työpaikkojen määrä kasvaa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. 

Korona myllertää toki kaikkea muutakin kuin työmarkkinoita. Työmarkkinoillakin vaikutukset ovat vain pieneltä osin suoria, ja muutos tapahtuu pääosin sitä kautta, että työ- ja tuotantotavat sekä kulutustottumukset muuttuvat ja vaikuttavat koko elinkeino-rakenteeseen. 

Raha- ja finanssipolitiikan päättävissä pöydissä korona on päässyt agendalla ykköseksi – terveydenhuollosta ja lääketeollisuudesta puhumattakaan. Nähtäväksi jää, pitääkö korona meitä pilkka-naan vielä kauan vai pystymmekö ottamaan niskalenkin viruksesta, kuten finanssikriisissä tapahtui suitsimalla holtiton luotonanto sääntelyä lisäämällä. 

Työmarkkinoilla koronan aiheuttamat muutokset eivät välttämättä ole lainkaan huonoja. Näin nopea muutos työn tekemisen tavoissa, kuten etä- ja hybridityöhön siirtyminen, ja teknologian hyödyntäminen tuotannossa ja palveluissa aiempaa laajemmin ovat esimerkkejä, jotka useimmissa tapauksissa ovat lisänneet työvoiman tuottavuutta ja yritystoiminnan kannattavuutta. Etätyö auttaa jopa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Liikennevahinkojakin on sattunut aiempaa vähemmän.

Kylläpä on mikroskooppisen pienellä viruksella mahtavia vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja maailmaan. 

Romahduksesta noustaan K-kärjellä   

Työmarkkinoilla pakkaa sekoittivat matkailu- ja muita henkilökohtaisia palveluja myyviin yrityksiin kohdistuneet rajoitustoimet. Näillä toimialoilla jouduttiin lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöä. Ja muillakin aloilla pysähdyttiin tarkastelemaan henkilöstötarvetta, kun esimerkiksi kivi-jalkakauppojen asiakkaat yhtäkkiä hävisivät. 

Toiset toimialat porskuttavat sen sijaan paremmin kuin koskaan. K-muotoinen elpymiskäyrä oli ilmeinen, mutta ihmeellinen. 

Barometrit kertovat meille, että välituotteiden saatavuus on tavallisin syy tuotannon takkuamiselle, mutta ikävä kyllä syynä ovat myös työvoimapula sekä vähentynyt kysyntä. Työvoimapula on kuulostanut korviimme epäloogiselta sen vuoksi, että työttömiä työnhakijoita on edelleen paljon ja juuri samoilta aloilta, joissa avoimia työpaikkojakin on. 

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö puree työttömyyteen

Jos työmarkkinoilla otettiinkin koronakanveesissa lukua, nyt ollaan jo aika vauhdikkaasti nousemassa jaloilleen. On rauhoittavaa havaita marraskuun Työllisyyskatsauksen luvuista, että työttömyydestä saadaan niskalenkkiä. Sekä työttömien työnhakijoiden että pitkäaikaistyöttömien määrä laskee samalla kun avointen työpaikkojen määrä kasvaa. 

Suuri kiitos tästä kuuluu TE-toimistoille ja kunnille, jotka tekevät vaikuttavaa yhteistyötä yritysten ja yksityisten työnvälittäjien kanssa. Toimistot ovat ottaneet HR-toimintojen roolia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka kamppailevat työvoimapulan kanssa. ELY-keskukset tarjoavat apua muun muassa työntekijöiden hakemiseen ulkomailta. Myös kuntien työllisyyspalvelut ovat kuulemani mukaan tehneet tuloksellista työtä yksityisten työnvälityspalvelujen kanssa.   
 
Korona taisi laittaa vauhtia myös suunnitelmille t & k-investointien kasvattamisesta. Parlamentaarinen ryhmä pääsi hyvään sopuun toimenpideohjelmasta, johon merkittävä joukko teknologiateollisuuden yrityksiä sitoutui saman tien. 

Työllisyyden vahvistamisessa ja osaajien löytämisessä riittää edelleen tekemistä, mutta tästä on hyvä jatkaa kohti uutta vuotta!  

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri

 
Sivun alkuun