Maakunnissa markkinat valmiina työnhakijoiden ja yritysten palveluissa
Työnhakijoiden ja yritysten eli ns. kasvupalvelujen markkinoilla toimii Suomessa reilut 10 000 yritystä. Yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Erityisesti työllistämistoiminta on selvästi kasvussa.
Kaikissa tulevissa maakunnissa on jo valmiina palveluyrityksiä tarttumaan haasteeseen, kun kasvupalvelujen tuotantoa siirtyy markkinoille maakuntauudistuksen yhteydessä 2019 lähtien. Kasvupalvelujen kilpailutus voi uudistaa ja monipuolistaa palvelumarkkinoita sekä laajentaa palveluntuottajien tarjontaa.Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamasta markkinatarkastelusta, joka julkaistiin 10.3.2017.
Noin 400 miljoonan euron markkinat
Kasvupalvelumarkkinoita ei rakenneta tyhjästä. ELY-keskukset ja TE-toimistot ostavat nykyisin palveluja työnhakijoille ja yrityksille vajaalla 300 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti hankinnoista kohdentuu noin 40 % palveluyrityksille. Osana maakuntauudistusta toteutettava kasvupalvelu-uudistus siirtää tällä hetkellä hallinnon itse toteuttamia tehtäviä markkinoilta hankittaviksi noin 100–150 miljoonan euron arvosta. Uusissa maakunnissa kasvupalvelutuottajien valinnassa lähdetään tarjoajien kilpailuneutraalista asemasta. Muutokset tarkoittavat kilpailullisen markkinan kasvamista ja yhtiömuotoisten tuottajien korostumista.
Kansainväliset kokemukset osoittavat ja kotimainen keskustelu vahvistaa, ettei uutta mallia luoda kuukaudessa tai vuodessa. Kyse on useamman vuoden kehityskaaresta, jossa tarvitaan järjestäjän ja tuottajan jatkuvaa vuoropuhelua ja uuden oppimista. Kestävän kilpailullisen markkinan rakentuminen tapahtuu vaiheittain. Siihen tarvitaan tulevien maakuntien omia ja erityisesti yhteisiä toimenpiteitä.
Nykyiset palvelut erikoistuneita ja hajanaisia
Palveluntuottajien tarjonta on tällä hetkellä varsin erikoistunutta ja kohdentuu usein rajattuihin palvelutarpeisiin tai yksittäisiin palvelutuotteisiin. Markkinoiden avaaminen voi laajentaa ja monipuolistaa tuottajien palvelukonsepteja. Uusissa maakunnissa avautuu mahdollisuus esimerkiksi monialaisten ja -ammatillisten hyvinvointipalvelujen markkinoille työllisyys- ja sote-palveluja yhdistäen. Vaikeammin työllistyvät hyötyvät tällaisista uusista palveluyhdistelmistä.
Tulevien maakuntien järjestämisosaaminen korostuu, markkinaa ohjataan laadulla ja tuloksilla. Palveluyritykset toivovat tulevilta järjestämisvastuullisilta tahoilta eli maakunnilta huomion kiinnittämistä palvelutuotannon tuloksellisuuteen ja laatuun. Suorituskyvyn seurantaan tarvitaan keskitetty ja avoin järjestelmä. Sopimuksissa maksut voitaisiin yhä enemmän kiinnittää palvelun tuloksiin. Vahva laadunhallinta, maakuntien hyvä järjestämisosaaminen ja kestävä kilpailullisuus johtavat hyviin tuloksiin niin asiakkaan, yhteiskunnan kuin markkinankin näkökulmasta.
Kasvupalvelun valmistelun yhteydessä on syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana kartoitettu markkinan nykytilaa ja mahdollisuuksia uudenlaisten palvelujen tuottamiseen. Tilastotietojen lisäksi on toteutettu avoimia keskustelutilaisuuksia palveluyritysten kanssa ja kuultu kahden kansainvälisen toimijan kokemuksia eri maista.
www.tem.fi/maakuntauudistus
Kasvupalvelun markkinavuoropuhelun raportti: https://tinyurl.com/h2soxtb
Lisätiedot:
kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila, TEM, puh. 029 50 60069