Ministeri Mykkänen: OL3:n jälkeenkin Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa
Tänään kirjoitetaan suomalaista ydinvoimahistoriaa. ”Energiakriisi alleviivasi luotettavan kotimaisen tuotannon tärkeyttä. Suomi pystyi vähentämään venäläisen energian osuuden totutusta kolmasosasta lähes nollaan kahden viime vuoden aikana. Tässä onnistuttiin lisäämällä uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja säästöä, sekä ottamalla käyttöön Olkiluoto 3 -laitosyksikkö. Tämä on kiitettävä suoritus”, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen valtiovallan tervehdyksessä 28.9.2023 Eurajoella OL3-ydinvoimalan vihkiäistilaisuudessa.
Ministeri muistutti, että vielä vuonna 2021 Suomessa kulutetusta sähköstä kymmenen prosenttia tuotiin Venäjältä. Keväällä säännöllisen tuotannon aloittanut OL3-laitosyksikön vuosituotanto ylittää aiemmin Venäjältä tuodun sähkön määrän. Tämä mahdollistaa sen, että olemme jatkossa vapaita venäläisestä energiasta, ja silti sähkön markkinahinta Suomessa jo nyt pitkän ajan keskiarvoja alempi.
Ministeri muistutti ydinenergian merkittävästä roolista Suomen sähköntuotannossa. OL3 nostaa ydinenergian osuuden tuotetusta sähköstä jo yli 40 prosenttiin. Suomessa on tehty johdonmukaista energiapolitiikkaa jo pitkään. Lähtökohdat ydinenergian käytölle ja kehittämiselle ovat hyvällä pohjalla.
”Ydinenergian käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on ollut kautta aikojen tärkeä osa alan toimintaa. Sitä on ylläpitänyt luotettava ja turvallinen tuotanto. Tällä hetkellä ydinenergian suosio on Suomessa kaikkien aikojen huippulukemissa”, Mykkänen muistutti.
”Energiankulutuksen ja yhteiskunnan sähköistyminen, vetytalous ja polttoon perustumattomien ratkaisuiden kasvu luovat lisätarvetta vakaalle energian tuotannolle. Ydinvoiman suurin vahvuus on kyky tuottaa energiaa vakaasti säästä riippumatta. Ydinsähkön tuotantokustannus on myös varsin vakaa suhteutettuna esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Viime vuosien kriisit ovat konkretisoineet näitä hyötyjä”, ministeri totesi.
”Olkiluodossa yhdistyy vahvan osaamisen sekä pitkäjänteisen energiapolitiikan tulos. Samalla saarella on kaksi jo yli 40 vuotta ydinsähköä tuottanutta laitosyksikköä, keväällä säännöllisen sähköntuotannon aloittanut Euroopan tehokkain ydinvoimalaitos ja lähivuosina Olkiluotoon valmistuu maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos”, ministeri tiivisti.
Mitä seuraavaksi ydinvoiman saralla?
Pääministeri Orpon hallitusohjelman keskeinen linja on pyrkiä suuntaamaan sähköntuotannon investointeja pari piirua enemmän perus- ja säätövoiman suuntaan. Fossiilisen energian korvaaminen sähköllä ja sähköön perustuvalla vedyllä on tämän vuosikymmenen tärkein ilmastoteko ja tärkein teollisuusteko. Erityisesti teollisuus tarvitsee runsaasti puhdasta sähköä. Vety näyttelee isoa roolia, kun puhtaita ratkaisuja pohditaan.
”Vihreän vedyn tuotantoon tarvitaan valtavasti lisää päästötöntä sähköä ja vetyyn perustuva teollisuus edellyttää vakaata sähkön saatavuutta. Puhtaan teollisuuden ratkaisuja ei synny ilman puhdasta sähköä. Hallitusohjelman keskeinen strateginen tavoite onkin tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta. Siten vastaamme niin teollisuus ja kasvupoliittisiin tavoitteisiin kuin kunnianhimoiseen etenemiseen kohti hiilinegatiivisuutta. Hallitusohjelma antaa myös selvät suuntaviivat ydinenergian käytön ja edellytysten kehittämiseksi. Haluamme Suomeen lisää ydinvoimaa. Vauhditamme ydinenergialain uudistusta ja näytämme olevamme hyvä kohde investoijille”, ministeri jatkoi.
Ministeri muistutti myös pienten modulaaristen reaktoreiden mahdollisuuksista lämmöntuotannossa ja sen päästöjen vähentäjänä. ”SMR-reaktorit voivat tulevina vuosikymmeninä olla keskeinen osa ratkaisua, jossa kaukolämpö saadaan irti fossiilienergiasta ja metsätalouden sivuvirtoja vapautetaan korkeamman arvonlisän jalosteisiin. Useat kaupungit ja energiayhtiöt suunnittelevat jo SMR-reaktoreiden käyttöönottoa lämmöntuotannossa. Suomen hallitus tukee tätä työtä”, Mykkänen lupasi.
”Suomen ydinenergiankäytön koko elinkaaren kattava osaaminen kiinnostaa myös EU-tasolla. Isännöin viime viikolla EU:n energiakomissaari Kadri Simsonin Suomen vierailua, ja kävimme yhdessä myös Fortumin Loviisan ydinvoimalan matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitoksessa. On hyvä, että komissio näkee tällä hetkellä ydinvoiman merkittävänä osana Euroopan energiatulevaisuutta, vaikka jäsenmaiden kesken ydinvoiman roolista on edelleen eri näkemyksiä. Ydinvoima on myös EU-tasolla tunnistettava vihreäksi energiamuodoksi”, Mykkänen tiivisti.
Ministeri painotti, että lähikuukausina ja -vuosina tarvitaan vahvaa EU-vaikuttamista, jotta EU:n 2040 ilmasto- ja energia-arkkitehtuuri asettuu ydinenergian kannalta järkeviin uomiin. Tämä mahdollistaisi ennakoitavan ympäristön ydinenergian kehittämiselle.
”EU-maiden regulaattoreiden yhteistyötä tarvitaan myös hyvän toimintaympäristön luomiseksi SMR:lle, jotta sarjavalmistetut reaktorit voivat päästä useiden EU-maiden markkinoille”, ministeri Mykkänen painotti.
Lisätiedot:
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341