Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Puoliväliriihen toimenpiteet vastaavat turvealan murrokseen

Maa- ja metsätalousministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöValtiovarainministeriö
29.4.2021 21.17
Tiedote

Hallitus on puoliväliriihessä tehnyt päätöksiä, jotka vastaavat turvealan ennakoitua nopeampaan murrokseen. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumispaketti ja lämpölaitosten pienimuotoista turpeen polton verotusta helpotetaan.

– Ratkaisuilla vastataan hallitusohjelman tavoitteisiin, joiden mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se ei myöskään saa vaarantaa Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä. Turpeen energiakäyttö on vähentynyt niin, että tällä tasolla oltaisiin arviolta jo ensi vuonna ja vuoteen 2025 mennessä vähennys olisi jo 70 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

Hallitus on päättänyt toimenpiteistä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän maaliskuussa 2021 tekemien esitysten ja tilannearvion pohjalta. Jatkovalmistelussa näitä toimenpiteitä arvioidaan muun muassa valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Toimenpiteitä valmistellaan vastaavien ministeriöiden toimesta sekä ministeriöiden yhteistyönä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Turvealan yrittäjille ja työntekijöille valmistellaan tukipaketti

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että se valmistelee ja ottaa käyttöön kiireellisesti luopumispaketin turvetuotannosta luopuville yrittäjille.

Lisäksi tuetaan yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

Energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajaa nostetaan

Hallituksen syksyn budjettiriihessä päätetään energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajan nostamisesta 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 megawattituntiin. Raja muuttuisi 2020-luvulla seuraavasti:

v. 2022–2026 10 000 MWh
v. 2027–2029 8 000 MWh
v. 2030– 5000 MWh

Vuosina 2022–2029 veroa maksetaan vain rajan ylittävältä osalta.

Samassa yhteydessä hallitus päättää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta (KAISU) sekä ilmasto- ja energiastrategiasta, joissa esitetään sitovat toimet veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.

Turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineena

Energiakäytön vähentyessä turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineena. Kaukolämmön tuotannossa korostuu tarve edistää kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta sekä ottaa käyttöön polttoon perustumattomia teknologioita. Huoltovarmuuden varmistamiseksi puoliväliriihessä sovittiin seuraavista toimenpiteistä:

  • Ylläpidetään ajantasaista tietoa turpeen teknisestä minimistä kaukolämpölaitoksissa.
  • Nostetaan turpeen turvavarastoinnin korvaustasoa ja arvioidaan varastointiin osallistumisen kriteerejä valmistelun pohjalta.
  • Selvitetään energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoaluereservin perustamista.
  • Kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta edistetään muun muassa hankintaketjuja ja logistiikkaa vahvistamalla.
  • Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta.
  • Huomioidaan yleiset sähkön ja lämmön tuotannon huolto- ja toimitusvarmuutta, kestävän energiapuun saatavuutta sekä polttoon perustumattoman tekniikan käyttöönottoa koskevat esitykset ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa.

Turvetta käytetään kasvualustana, kuivikkeena ja raaka-aineena, vaihtoehtoisia materiaaleja selvitetään

Turvetta tarvitaan myös kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena. Samalla kehitetään vaihtoehtoisia materiaaleja näihin tarpeisiin.

  • Kootaan ajantasainen tilannekuva kasvu- ja kuiviketurpeen tarpeesta ja tuotantomahdollisuuksista. Arvioidaan kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuutta turvaavien toimien tarvetta tilannekuvan pohjalta.
  • Huomioidaan kuiviketurve ja muut vastaavien ominaisuuksien kuivikemateriaalit eläinten hyvinvointikorvauksessa.
  • Tuetaan TKI-toimia uusien korkeamman jalostusasteen turvepohjaisten tuotteiden kehittämiseksi ja pilotoimiseksi sekä turvetuotannon menetelmien kehittämiseksi yhä kestävämmäksi vesistö-, monimuotoisuus- ja ilmastovaikutukset huomioiden.
  • Tuetaan TKI-toimia kierrätettävien turvepohjaisten sekä turpeelle vaihtoehtoisten kasvualustojen ja kuivikemateriaalien kehittämiseen.

Tuotantoalueiden jälkihoidosta ja -käytöstä huolehditaan

  • Kootaan toimintamalli tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön, mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa sekä jatkokäytön suunnittelun tuki ja tietopohja.
  • Metsähallitus hankkii tuotannosta poistuvia alueita uusiokäyttöön ennallistus- tai monikäyttötarkoituksiin.
  • Valmistellaan siirtymäajan työllisyysmahdollisuuksia tarjoava ennallistamishanke soveltuvien suoalueiden ennallistamiseksi, suonpohjien vettämiseksi ja uudelleen soistamiseksi, sekä kosteikkojen perustamiseksi hyödyntäen olemassa olevia ja valmisteilla olevia tuki-instrumentteja ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Toimenpiteet valmistellaan syksyn budjettiriiheen mennessä

Toimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (Just Transition Fund, JTF) ja aluekehitysohjelmien mahdollisuuksia.

Toimenpiteiden rahoitusta varten varataan 60 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 10 miljoonaa vuonna 2022. Osaa toimenpiteistä voidaan tukea osana muita käynnissä olevia hallituksen toimenpiteitä.

Kansallisessa rahoituksessa priorisoidaan turvealan yrittäjien ja työntekijöiden tukeen liittyviä toimenpiteitä.

Lisätiedot:

elinkeinoministerin ja maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
valtiovarainministerin erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 046 923 3634
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 029 504 7277

 
Sivun alkuun