Hyppää sisältöön

Selvitys: Tuulivoimahankkeiden toteutumattomuudelle monia syitä – elinkeinot ja olemassa oleva infra selittävät eri alueiden tilannetta

puolustusministeriötyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 4.10.2022 11.12
Tiedote
Tuulivoimapuisto

Tuulivoimalla voi olla merkittävä rooli siirtymässä kohti fossiilivapaata energiatuotantoa. Monet tuulivoimahankkeet eivät Suomessa kuitenkaan etene toteutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön tilaama selvitys tarkastelee tuulivoimahankkeiden esteitä Suomessa.

Puolustusvoimat on antanut koko Suomen alueella syyskuun 2022 loppuun mennessä noin 18 500 myönteistä tuulivoimalausuntoa aluevalvonnan näkökulmasta. Tuotannossa on noin 1 100 voimalaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt yhdessä puolustusministeriön kanssa, miksi huomattava osa Suomen manneralueille sijoittuvista tuulivoimahankkeista ei etene rakentamis- ja tuotantovaiheeseen, vaikka hanke olisi saanut Puolustusvoimilta myönteisen lausunnon aluevalvontavaikutuksista. 

Tuulivoimaosuuden nopea kasvattaminen energiantuotannossa on tärkeä keino fossiilivapaan yhteiskunnan rakentamisessa, joten tuulivoimalla on merkittävä rooli Suomen energiakokonaisuudessa ja muun muassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen ministeriöille toteutti konsulttiyritys FCG Finnish Consulting Group. 

Tuulivoimahankkeiden esteinä useita eri syitä – Itä- ja Pohjois-Suomessa tarve paremmalle kantaverkolle

Syitä tuulivoimahankkeiden toteutumattomuudelle on monia. Useimmiten syyt liittyvät luontoarvoihin, yleisimmin päiväpetolintujen ja susien reviirien suojelemiseen, paikallisten kansalaisten ja poliitikkojen vastustukseen sekä hankekehittäjien väliseen kilpailutilanteeseen. Myös maanvuokrasopimusten solmimisessa voi tulla vastaan tilanteita, jotka estävät hankkeiden toteutumista. Alueelliseesti painottuvat syyt liittyvät useimmiten elinkeinoihin ja olemassa olevaan infrastruktuuriin, jota tarvitaan tuulivoimarakentamisen tueksi. 

”Ne alueelliset erot, jotka selvityksessä nousivat esiin, olivat varsin ymmärrettäviä. Luontoarvoista muodostuvia estevaikutuksia on niin ikään koko maassa, mutta tietyt lajit voivat esiintyä enemmän tietyissä maakunnissa muodostaen näin sille maakunnalle tyypillisen estevaikutuksen. Etelä-Suomessa asutus on niin tiheää, että tuulipuistojen rakentaminen on haastavaa. Toisaalta taas Itä- ja Pohjois-Suomessa hankkeet odottavat investointeja kantaverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin. Samalla itäisen ja keskisen Suomen järvialueet eivät mahdollista laajojen puistojen rakentamista. Pohjoisessa poronhoidolla on puolestaan selkeä vaikutus tuulivoiman hitaaseen yleistymiseen. Sen sijaan asenteisiin liittyvistä syistä ei maakuntakohtaisia eroja löytynyt”, summaa selvityksen tehnyt FCG:n kaupunkisuunnittelun liiketoimintaa johtava Jan Tvrdy

Luotettava tutkimustieto ja avoin vuorovaikutus lisäävät hankkeiden onnistumisen todennäköisyyttä

FCG:n selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että toimintatavat ja säädöksien tulkinnat vaativat yhtenäistämistä. Lisäksi selvityksessä nousi esiin, että hankkeiden toteutumisen todennäköisyyttä voidaan parantaa lisäämällä muun muassa tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista eri elinkeinoihin ja eläinlajeihin.  

”Haastattelemamme toimijat uskovat, että kun tieto tuulivoiman vaikutuksista eri elinkeinoihin ja eläinlajeihin lisääntyy, asenteet tuulivoimaa kohtaan muuttuvat. Hanketoimijat kokivat myös, että avoin keskustelu ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on edesauttanut hankkeiden edistymistä ja vaikuttanut asenteisiin myönteisesti”, Tvrdy toteaa.

Selvitys toteutettiin kyselytutkimusten ja täydentävien haastatteluiden avulla. Kyselyt teetettiin tuulivoimahanketoimijoille sekä kuntien teknisen toimen edustajille. Kysely oli anonyymi ja vastaaja sai halutessaan jättää yhteystiedot mahdollisia jatkokysymyksiä varten. Yhteensä 19 hanketoimijaa 30:sta vastasi kyselyyn. Kuntien vastauksia taas kertyi 25. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 293 kuntaan. Täydentäviä haastatteluita tehtiin yhdeksän. 

Lisätiedot: 
johtaja Jan Tvrdy, FCG Finnish Consulting Group, p. 050 590 2832
erityisasiantuntija Outi Vilén, TEM, p. 0295 047 016
neuvotteleva virkamies Anu Sallinen, PLM, p. 0295 140 335

 
Sivun alkuun