Hyppää sisältöön

TE-palveluiden siirrolla kuntiin vastataan työllisyyspalveluiden uudistusvaatimuksiin

työ- ja elinkeinoministeriö
Tuula Haatainen
Julkaisuajankohta 26.1.2022 9.53
Kolumni
Työministeri Tuula Haatainen
Työministeri Tuula Haatainen

Työ- ja elinkeinopalvelut eli tuttavallisemmin TE-palvelut, on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Hallituksen linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistus vaikuttaa laajasti sekä TE-toimistojen että kuntien työntekijöihin ja tehtäviin.

Olemme tilanteessa, jossa nykyisen kaltaisia työllisyyspalveluita on tarpeen uudistaa niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti. Siksi osana hallituksen työllisyystoimia valmistellaan TE-palvelut 2024 -uudistus nimellä kulkevaa uudistusta. Sen keskeisenä tavoitteena on järjestää työllisyyspalvelut niin, että ne tukevat alueiden elinvoimaa, lisäävät työllistymistä ja hyödyntävät kuntaekosysteemin monia mahdollisuuksia: työllisyyspalvelujen lisäksi elinvoimapalveluja ja koulutuspalveluja, jonne panostukset voidaan joustavasti kohdentaa valtionosuusrahoituksen kautta. 

Kunnat ovat itsekin ajaneet uudistusta ja toivoneet TE-palveluiden siirtoa alueille. Palveluiden alueellistamisella voidaan saada työllisyysvaikutuksia, jos kannusteet ovat kohdallaan. Olemme tätä varten tutkineet muiden maiden – erityisesti Tanskan ja Saksan – kokemuksia työllisyyspalvelujen hajauttamisesta. Uudistuksen tavoiteltava työllisyysvaikutus on 7 000–10 000 lisätyöllistä.

Uudistusta on valmisteltu tiiviillä aikataululla niin työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä kuin yhteistyössä sidosryhmien ja kuntien asiantuntijoiden kanssa. Hallituksen esityksen on tarkoitus lähteä lausunnoille jo tänä keväänä ja itse esitys saattaa eduskuntaan syksyllä.

Uudistuksen yksi keskeinen elementti on kannustava rahoitusmalli, joka tukee kuntaa työmarkkinoiden kannalta vaikuttavien palvelujen järjestämiseen siten, että se saa itselleen taloudellista hyötyä työnhakijan työllistämisestä avoimille työmarkkinoille. Hallituksen linjauksen mukaan kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan. Lisäksi työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistetaan. 

Yhdyspinnat hyvinvointialueille siirtyviin sote-palveluihin tulee lisäksi varmistaa, jotta erityisesti heikommassa asemassa olevat työnhakijat voivat siirtyä sujuvasti palveluihin organisaatiorajojen yli. 

Henkilöstöstä huolehtiminen on tässä isossa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa avainasemassa. Lähtökohtana on, että henkilöstön asema turvataan ja TE-toimistojen henkilöstö siirtyy kuntiin virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä. Sujuva henkilöstön siirto kuntiin varmistetaan hyviä henkilöstöperiaatteita noudattaen ja laaja-alaisella muutosohjelmalla. Osaava henkilöstö on tämänkin uudistuksen onnistumisen keskiössä.

Uudistus mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien palveluiden kehittämisen koko kuntaekosysteemiä hyödyntäen

Järjestämisvastuuseen liittyen ministerityöryhmä linjasi syksyllä, että palvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tämä vastaa kokoluokaltaan nyt käynnissä olevien työllisyyden kuntakokeilujen vähimmäiskokoa. Näin turvataan, että TE-palveluiden järjestämiseen on riittävästi resursseja ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti työnhakijoiden saatavilla kaikkialla Suomessa. Myös kielelliset oikeudet turvataan.

Jos kunta ei täytä yksin palvelujen järjestämisen kriteerejä, sen olisi muodostettava yhteistoiminta-alue muiden kuntien kanssa. Yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita ja lisäksi kuntien tulisi olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa. 

Toivon, että viimeistään nyt kunnissa ja alueilla käydään tiivistä vuoropuhelua siitä, miten yhteistyötä lähitulevaisuudessa tehdään, sillä tämä on kuntien itsensä ratkaistava. Toivon myös, että uudistus otetaan mahdollisuutena kehittää uudenlaisia, innovatiivisia palveluita paikallisiin tarpeisiin sopien. Tiivistä vuoropuhelua ja jatkuvan vertaisoppimisen rakentamista toivon myös alueiden välille, jotta hyviä käytänteitä ja ideoita saadaan leviämään laajasti. Vahvaa dialogia tarvitaan ilman muuta myös valtion ja kuntien välille.

Työvoimapalvelujen siirto kuntiin tarvitsee tuekseen myös yhteistä sääntelyä. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee voimaan toukokuussa ja tämä muuttaa merkittävästi työllisyyspalveluiden rytmiä. Työtöntä ei jätetä yksin, vaan hän saa entistä aikaisemmassa vaiheessa tukea työnhakuun. Tavoitteena on näin estää työttömyyden pitkittyminen. Uudistukseen varataan merkittävästi lisää resursseja nykytilaan nähden. Työllisyyspalveluiden järjestelmiä uudistetaan ja kehitetään tukemaan esimerkiksi kohtaanto-ongelman ratkaisemista. 

Yhteinen tavoitteemme on luoda maallemme parhaat mahdolliset työllisyys- ja elinkeinopalvelut, jotka panostavat vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen palveluun, osaamistarpeiden ja osaamisen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen työnhakuun, koulutukseen ohjaamiseen ja rekrytointiin. Näin voimme tukea yritysten kasvua, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa. 

Työministeri Tuula Haatainen

 
Sivun alkuun