Hyppää sisältöön

Teknologia-alan osaajapulassa tulisi kääntää katse kaukaa myös lähelle

11.2.2022 9.25
Kolumni

Suomi tarvitsee teknologiateollisuuden mukaan seuraavan 10 vuoden sisällä vähintään 130 000 uutta teknologia-alan ammattilaista. Määrä on paljon ja kaikki keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat tervetulleita. Koulutuspaikkojen lisäämisen ja ulkomaisten rekrytointien lisäksi katse kannattaa suunnata myös potentiaalisiin alanvaihtajiin.

tekoäly-kolumni

Meistä jokainen katsoo maailmaa hieman eri vinkkelistä kuin vierustoverimme. Ajatuksiimme ja näkemyksiimme maailmasta vaikuttavat monet eri tekijät: ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ihonväri, koulutustaustamme. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Teknologia-ala on nykyään läpileikkaava osa yhteiskuntaa ja siksi se ei voi keskittyä ratkaisemaan vain yhden homogeenisen ihmisryhmän tunnistamia haasteita. Alalla tarvitaan osaamista ja ymmärrystä eri toimialoilta sekä erilaisten ihmisten näkemyksiä maailmasta.

Tänään 11.2. on YK:n kansainvälinen päivä tytöille ja naisille tieteen ja teknologian parissa. Tärkeän teemapäivän kunniaksi haluan nostaa esiin koulutuspaikkojen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelun lisäksi kolmannen keinon osaajapulan selättämiseksi: alan vaihtaminen ja erityisesti naisten kannustaminen teknologia-alalle.

Kolme näkökulmaa, miksi meidän tulisi panostaa teknologiasta kiinnostuneiden naisten siirtymään kohti uutta uraa:

1.    Uusien innovaatioiden keksiminen vaatii uusia näkökulmia

Uudet innovaatiot saavat alkunsa useimmiten ongelmasta, joka halutaan ratkaista. On vaikea kehittää ratkaisuja ongelmaan, jonka olemassaolosta ei ole tietoinen. Ei ole yllättävää, että monet naisten elämää helpottavat tuotteet ovat naisten kehittämiä.

Uusien innovaatioiden lisäksi myös jo käynnissä olevien tuotteiden kehitykseen uudet näkökulmat ovat tervetulleita. Esimerkiksi erilaisia tekoälyyn pohjaavia ratkaisuja kehitetään vauhdilla juuri nyt. Tekoäly ei synny tyhjästä, vaan sen takana on aina ihminen. Tekoäly ei ole aidosti älykäs, jos sen kehittämisessä ei pystytä huomioimaan erilaisia näkökulmia. Tämä kehitys ei koske tietenkään pelkästään eri sukupuolten tasa-arvoa, vaan moninaiset tiimit ovat kokonaisuudessaan teknologia-alalla vahvuus.

2.    Jokainen toimiala on teknologia-ala

Teknologian vaikutus elämässämme kasvaa jatkuvasti ja teknologiaosaaminen ei rajoitu enää pelkästään IT-alan yrityksiin, vaan softa pyörittää enenevissä määrin kaikkia toimialoja. Teknologiaosaajia työskentelee ja heitä halutaan yhä enenevissä määrin rekrytoida perinteisiksi mielletyille aloille: kaupan alalle, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, valmistavaan teollisuuteen ja julkiselle sektorille. Digimuutoksen läpivienti vaatii uuden osaamisen lisäksi myös alan arjen ja realiteettien tuntemista.

Tästä syystä myös alanvaihtajat ovat kultaakin kalliimpia teknologia-alalla. Tietyn alan ymmärrys tuo pöytään kohderyhmä- ja käyttäjäymmärrystä, jota ei opi koulunpenkillä. Emme tee pelkällä koodaamisosaamisella mitään, jos emme tunne niitä ongelmia, joita yritämme ratkaista ja osaa tarkastella haasteita monista eri näkökulmista.

3.    Nopeasti kehittyvällä alalla oppiminen ja kysyminen ovat tärkeimmät taidot

Suomessa elää vahvasti käsitys siitä, että ihminen kouluttautuu, valmistuu, siirtyy töihin ja etenee valitsemallaan uralla eläkeikään asti. Todellisuudessa yhä useampi meistä vaihtaa jossain vaiheessa alaa. Osa siksi, että maailma ja sen mukana myös työpaikat muuttuvat, osa ennen kaikkea omasta kiinnostuksesta.

Teknologia-ala muuttuu nopeaa vauhtia. Kolmekymmentä vuotta sitten saatu koulutus ei vastaa nykypäivän työelämän tarpeita, vaan teknologia-alan ammattilaisilta vaaditaan jatkuvaa halua oppia ja kehittyä. Alanvaihtajilla ei välttämättä ole pitkää kokemusta teknologia-alalta, mutta heillä on todistetusti halua, motivaatiota ja uskallusta oppia uutta.

Opiskelupaikkojen lisäksi meidän tulee tarjota alanvaihtajille joustavia kouluttautumismuotoja. Kaikki alanvaihtajat eivät voi sitoutua kolmeksi vuodeksi koulunpenkille, vaan uudelleenkouluttautumiseen pitää tarjota myös notkeampia vaihtoehtoja. Nopeasti kehittyvällä alalla työssäoppimisen merkitystä ei pidä unohtaa. 

Mimmit koodaa -yhteisön kautta tiedän, että naiset ovat kiinnostuneita teknologia-alasta. Suurimmat esteet alanvaihdolle ovat käytännön asioiden lisäksi ennakkoluulot teknologia-alaa kohtaan. Meidän on aika unohtaa yhteiskunnan ylläpitämät stereotypiat teknologia-alasta ja sukupuolesta ja tarjota kiinnostuneille alanvaihtajille polkuja teknologia-alan ammattilaisiksi.
 
Milja Köpsi
Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen, Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä

Tekoäly 4.0 -kolumnisarjassa julkaistaan ohjelmassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia ajankohtaisista tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kolumneissa esitetyt mielipiteet edustavat kirjoittajan kantaa. Lue TEM:n sivuilta lisää Tekoäly 4.0 -ohjelmasta.

TEM TEM145:00/2020 Kolumni
Sivun alkuun