Tiilikainen: Budjettiriihestä lisää ilmasto-ohjaavuutta energiasektorille
Hallitus on sopinut vuoden 2019 budjettiesityksestä. Energiasektorilla budjettiin on varattu lisää rahaa rakenteita uudistavaan energiatukeen. Päätetyt veroratkaisut tukevat siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia. Sähkön ja biokaasun käyttöä tieliikenteessä edistetään, jotta tieliikenteessä saadaan päästövähennyksiä. Tänä vuonna käyttöön otettavaa infrastruktuuritukiohjelmaa jatketaan ensi vuonna.
Valtiovarainministeriö on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston kanssa valmistellut muutoksia energiaverotukseen. Polttoaineverotuksessa painopistettä siirretään entistä vahvemmin hiilidioksidin verotukseen ottamalla huomioon myös polttoaineen elinkaaripäästöt. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP) verotusta muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Turpeen polttoaineveroa nostetaan 10 miljoonalla eurolla. Muutos ei vaikuta lämmityspolttoaineiden väliseen ajojärjestykseen (metsähake, polttoturve, kivihiili).
Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältytään. Tämä edistää älyverkkojen ja kysyntäjouston kannalta tärkeiden energiavarastojen kehittämistä ja käyttöönottoa.
– Verotuksen muutokset ovat johdonmukainen askel kivihiilen käytön lopettamisessa. Myös turpeen ja öljyn verot kiristyvät. Samalla CHP-tuotannon toimintamahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää muun muassa sähkön toimitusvarmuuden kannalta. Sähkön varastoinnin tuplaverotuksen poisto edistää uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja kulutusjoustojen hyödyntämistä sähkömarkkinoilla, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Lisäpanostuksia uuden energiateknologian edistämiseen
Energiatukivaltuudeksi ehdotetaan 80 miljoonaa euroa, mikä on 25 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtuuden kasvu perustuu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.
– Lisäpanostukset energiatukeen ovat yksi elementti Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkoituksena on suunnata lisäpanostus ensi sijassa uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Varaudumme myös tukemaan investointeja uusiutuvien liikennepolttonesteiden tuotantoon. Panostukset edistävät Suomen kansallista Agenda 2030 toimeenpanoa, erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen saavuttamista, toteaa ministeri Tiilikainen.
Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuen menot laskevat lähes 50 miljoonalla eurolla, mikä johtuu päästöoikeuksien ja sähkön hintojen noususta. Eduskunnan jo hyväksymän tuotantotukilain muutoksen perusteella toteutetaan teknologianeutraali tarjouskilpailu. Uudesta järjestelmästä aiheutuu menoja vuodesta 2020 alkaen.
– Jatkossa tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille ja se on veronmaksajille huomattavasti edullisempi tapa tukea uusiutuvan sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Näin pystymme tarjoamaan yhä enemmän edullista ja puhdasta energiaa tulevaisuudessa, jatkaa ministeri Tiilikainen.
Päästöoikeuksien hinnat ja huutokauppatulot nousussa, mutta markkinavakausvaranto leikkaa oikeuksien määrää ja niiden huutokauppatuloja ensi vuodesta alkaen
– Päästökauppa on kustannustehokas tapa pienentää päästöjä ja ohjata investointeja puhtaisiin teknologioihin. Päästökaupassa hiilidioksidipäästöjä tuottavien toimijoiden tulee hankkia vastaava määrä päästöoikeuksia. Järjestelmän vaikuttavuus oli pitkään huono ilmaisten päästöoikeuksien runsaan määrän vuoksi.
Jatkossa huutokauppatulojen kasvua hillitsee 1.1.2019 käynnistyvä päästökaupan markkinavakausvaranto, jolla pienennetään markkinoilla vallitsevaa päästöoikeuksien ylijäämää. Sitä pienennetään alentamalla huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ja siirtämällä kyseiset oikeudet markkinavakausvarantoon. Suomen kuten muidenkin jäsenmaiden huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää alennetaan vuonna 2019 arviolta yli 40 prosenttia vuoden 2018 määrään verrattuna. Markkinavakausvarannon tarkoituksena on tehostaa päästökaupan ohjausvaikutusta.
Tämä muutos vaikuttaa jo nyt. Päästöoikeuden hinta on noussut vuodessa nelinkertaiseksi ollen tällä hetkellä noin 21 euroa per CO2-tonni. Muutoksen vuoksi myös valtion talousarviossa päästöoikeuden hinta-arviota on korjattu ylöspäin. vuoden 2019 keskimääräiseksi hinnaksi oletetaan 18 euroa.
Tällä hintatasolla päästöoikeuksien huutokauppatuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 164 miljoonaa euroa. Vuosina 2013–2017 Suomen saamat päästöoikeuksien huutokauppatulot vaihtelivat 63–95 miljoonan euron välillä vuodessa.
Lisätiedot:
asunto-, energia- ja ympäristöministerin erityisavustaja Taru Savolainen, puh. 040 535 8622
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135