Hyppää sisältöön

Tilannekuva: Elinkeinoelämän luottamus on kääntynyt laskuun, vaikka yritysten talous- ja työllisyystilanne on vielä keskimäärin suhteellisen vakaa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 27.12.2022 16.01
Tiedote

Toistaiseksi yritysten tilanne on tilastojen perusteella keskimäärin vakaa. Elinkeinoelämän luottamus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Nousseiden energiahintojen lisäksi kohonneet korot ja inflaatio heikentävät luottamusta. Korkeina pysyneet energiahyödykkeiden hinnat nostavat kustannuksia suoraan ja välillisesti heikentäen monien yritysten kannattavuutta.

Arviot sisältyvät toimialojen ja yritysten tilannekuvaa kartoittaneen työryhmän tuoreeseen arvioon. Julkaistu tilannekuva-aineisto täydentää 8.11. laadittua työryhmän tilannekuvaa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 20.10. työryhmän laatimaan tilannekuvaa energiakriisin aiheuttamista muutoksista yritysten toimintaympäristössä. Työryhmän toimikautta jatkettiin 31.3.2023 asti. Jatkokaudella työryhmän tehtävänä on ylläpitää muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuvaa yritystilannekuvaa huomioiden eri toimialojen erityispiirteet. 

Sähkön hinta on korkealla ja sähköfutuurit ennustavat hintojen pysyvän suhteellisen korkeina talven yli. Energiahyödykkeiden korkeat hinnat nostavat kustannuksia suoraan ja välillisesti heikentäen monien yritysten kannattavuutta. Riskitaso on suurin energiaintensiivisillä toimialoilla ja osalla pieniä yrityksiä. 

Suomalaisten yritysten reaalinen kokonaisliikevaihto on korkeammalla tasolla kuin 2019. Suomalaisten yritysten reaalinen palkkasumma on alkuvuonna 2022 alkuvuotta 2019 korkeammalla tasolla, mutta on sen jälkeen laskenut alle 2019 vastaavien kuukausien tason. 

Vireille pantujen konkurssien määrässä ei havaita merkittävää muutosta. Henkilötyövuosien määrässä on havaittu nousua konkurssiin haetuissa yrityksissä. Toistaiseksi energiakriisi ei juuri näy lomautettujen lukumäärässä. 

Lähtökohtaisesti suurimmat vaikutukset energiakriisistä aiheutuvat edelleen toimijoihin ja toimialoihin, joiden toiminta on energiaintensiivistä, jotka eivät voi kattavasti siirtää nousevia kustannuksia hintoihin, jotka toimivat globaalisti kilpaillussa ympäristössä ja joiden toimintaan sisältyy aiempia tai muita haasteita ja riskejä. 

Energiakulujen merkitys vaihtelee huomattavasti toimialoittain ja myös toimialojen sisällä. Energiakuluiltaan suurimmat toimialat ovat logistiikka, kiinteistöala, paperiteollisuus, metallijalostus, kemianteollisuus, kaupanala ja rakentaminen. Useimmilla palvelualoilla, mutta myös monilla teollisuudenaloilla, energiakulut ovat pienet. Energiakulujen suhde liikevaihtoon on suurin kiinteistöalalla, kaivostoiminnassa ja logistiikassa. 

Työryhmä tarkasteli tilannekuvaa varten laajasti toimialojen ja yritysten ajankohtaista tilannetta hyödyntäen useita eri tietolähteitä, kuten VATT:n yhteyteen perustettua Datahuonetta, Suomen Teollisuussijoituksen kyselyn analyysia sekä eri kysely- ja tilastotietoja.

Työryhmään kuului asiantuntijoita eri ministeriöistä (TEM, VM, LVM, YM ja MMM) sekä johtaja Mika Maliranta Laboresta ja professori Otto Toivanen Aallosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Sampsa Nissinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tulee käymään keskusteluja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa heti alkuvuodesta tilanteen vaikutuksista yritysten toimintaympäristöön ja mahdollisiin tukitarpeisiin.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, TEM, p. 029 504 7189 (työryhmän puheenjohtaja)
elinkeinoministerin erityisavustaja Sonja Hällfors, p. 050 594 8255
 

 
Sivun alkuun