Työllisyyden kuntakokeilujen tilastokatsaus helmikuun 2022 lopulta

Helmikuun lopussa kuntakokeiluissa palvelua sai kaikkiaan 237 977 työnhakijaa, mikä on -0,5 % vähemmän verrattuna aiempaan kuukauteen. Työnhakijoista 140 795 (59 %) oli työttömiä tai lomautettuja. Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä oli vähentynyt edeltävään kuuhun nähden 3 844 (-3 %).

Kuntakokeiluissa olevista työttömistä työnhakijoista oli helmikuussa kokoaikaisesti lomautettuja 7 790, mikä on 1 213 (-13,47 %) lomautettua vähemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Työllistymistä edistävissä palveluissa oli 16 261, koulutuksessa 33 873 ja työssä olevia 40 944, joista 29 753 oli töissä yleisillä työmarkkinoilla ja 11 191 työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntakokeilun järjestämillä palveluilla työllistettynä.

Avoimilla työmarkkinoilla työssä olevien määrä oli kasvanut edeltävään kuukauteen nähden 1 542. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 584. Kuntakokeilujen asiakasmäärä oli kasvanut vuoden 2021 maaliskuusta 5 999 asiakkaalla (2,5%). Työllisyystilanteiltaan eniten kokeilun alusta lähtien kasvanut ryhmä oli avoimilla työmarkkinoilla työllistyneet, joiden määrä oli kasvanut 23 863 asiakkaalla (n. 405 %).

Kokeilualuekohtaiset tiedot työnhakijoista

Helmikuun lopussa asiakasmääriltään suurin kokeilu sisältäen kaikki työnhakijat oli Helsingin kuntakokeilu (46 798 työnhakijaa), toiseksi suurin Pirkanmaan kuntakokeilu (29 235) ja kolmanneksi suurin Vantaa-Keravan kuntakokeilu (22 508). Työttömiä työnhakijoita oli eniten Helsingin kuntakokeilussa (30 325 työtöntä), Pirkanmaan kuntakokeilussa (14 993) ja Vantaa-Keravan kuntakokeilussa (13 938). Edeltävään kuuhun nähden työttömien ja lomautettujen määrä oli noussut prosentuaalisesti eniten Rovaniemen seudun kuntakokeilussa (1 %). Työttömien ja lomautettujen osuus kaikista kokeilualueen työnhakijoista oli helmikuun lopussa suurin Porvoon kuntakokeilussa (67,1 %) ja toiseksi suurin Helsingin kuntakokeilussa (64,8 %). Keskimäärin kaikissa kokeiluissa työttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 59,2 %. Koko maassa työttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 42,6 prosenttia.  

Kuntakokeilujen työnhakija-asiakkaiden ikäryhmät, sukupuoli ja kieliryhmät

Helmikuun lopussa työttöminä oli 77 210 miestä ja 55 795 naista, jotka saivat palvelua kokeilukunnista. Työttömien miesten määrä oli laskenut edeltävään kuuhun nähden -1312 hengellä ja naisten -1319 hengellä.

Helmikuun lopussa kuntakokeilussa asiakkaina oli 77 295 alle 30-vuotiasta työnhakijaa. Tämä oli 32,5 % kaikista kokeilujen piirissä olevista työnhakijoista. Alle 30-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli suurin Seinäjoki-Ilmajoki kuntakokeilu (43,4 %), Oulun seudun kuntakokeilu (43,3 %) ja Jyväskylän seudun kuntakokeilu (40,6 %). Alle 30-vuotiaista työnhakijoista työttömiä oli 38 847. Heidän lukumääränsä oli laskenut edeltävään kuuhun nähden 1 763 hengellä (-4,3 %).

Yli 50-vuotiaita työnhakijoita oli helmikuun lopussa kokeiluissa 55 390 eli 23,3 % prosenttia kaikista kokeiluasiakkaista. Yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus oli korkein Raasepori-Hangon kuntakokeilussa (33,0 %) ja Jämsä-Keuruu-Saarijärvi kuntakokeilussa (32,6 %). Yli 50-vuotiaista kokeiluasiakkaista työttömiä oli 37 531. Heidän lukumääränsä oli laskenut edeltävään kuuhun nähden 192 hengellä (-0,5 %).

Vieraskielisiä työnhakijoita oli kokeiluissa helmikuun lopussa 69 386. Tämä on noin 29 % kokeilujen kaikista työnhakija-asiakkaista. Vieraskielisten osuus kokeilun työnhakijoista oli suurin Espoon kuntakokeilussa (54 %), Vantaa-Keravan kuntakokeilussa (52 %) ja Helsingin kuntakokeilussa (43 %). Vieraskielisistä työttömiä oli 30 551. Heidän lukumääränsä oli laskenut edeltävään kuuhun nähden 653 hengellä (-2 %).

Kuntakokeilujen työnhakija-asiakkaiden koulutusalat ja ammattiryhmät

Helmikuun lopussa työllisyyden kuntakokeilujen piirissä työnhakijoiden yleisin koulutusaste oli toinen aste (115 094). Toiseksi yleisin koulutusaste oli perusaste (56 178). Yleisimmät yksittäiset tutkintonimikkeet olivat peruskoulu, ylioppilastutkinto ja majoitus- ja ravitsemusalan peruskoulutus.

Helmikuun lopussa kuntakokeilujen asiakkaiden yleisin ammattiryhmä olivat ammatteihin luokittelemattomat työnhakijat (64 683, 27 %), palvelu- ja myyntityöntekijät (45 495, 19 %) ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät (34 160, 14 %). Yksittäisistä ammattinimikkeistä yleisimmät olivat ilman ammattia olevat tai ammatti ei tiedossa (57 462), myyjät ja kauppiaat (11 643), rakennustyöntekijät (8 076), ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (7 365) ja lähihoitajat ja terveydenhuollon työntekijät (7 175). Työttömien yleisimmät ammattiryhmät olivat ei ammattia (32 646), myyjät ja kauppiaat (6 385) ja rakennustyöntekijät (4 534). 

Rakenne- ja pitkäaikaistyöttömät kuntakokeiluissa

Helmikuun lopussa työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaina oli 89 132 rakennetyöttömän kriteerit täyttävää työnhakijaa. Näistä 62 587 oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli vähentynyt edeltävältä kuulta -643 henkilöllä (-1,0 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista kokeilujen työttömistä työnhakijoista oli 47,06 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli korkeinta Porvoon (57,3 %), Raasepori-Hangon (56,0 %) ja Helsingin (55,5 %) kokeiluissa. Volyymeiltaan eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingin kuntakokeilussa (15 775).

Työvoimapalveluiden käyttö kokeiluissa

Helmikuun lopussa työllisyyden kuntakokeiluissa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli 56 019 henkilöä. Palveluissa olevien määrä oli noussut edeltävältä kuulta 1 544 asiakkaalla. Kuntakokeilualueiden aktivointiaste oli helmikuun lopussa keskiarvoltaan 32,9 %.

Kuntakokeilujen yleisimmät käytetyt palvelut olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (17 288), palkkatuettu työ (11 919) kuntouttava työtoiminta (11 724). Omaehtoisen opiskelun käyttäjämäärät olivat suurimmat Helsingin (4 490), Pirkanmaan (2294) ja Vantaa-Keravan (2 015) kuntakokeiluissa. Palkkatuen käyttäjämäärät olivat suurimmat Helsingin (1 905), Pirkanmaan (1 770) ja Turun seudun (1 114) kokeiluissa. Kuntouttavan työtoiminnan käyttäjämäärät olivat suurimmat Pirkanmaan (4 033), Jyväskylän seudun (894) ja Oulun seudun (674) kokeiluissa. Kuntouttava työtoiminta muodosti merkittävimmän osuuden kaikista palveluista Jämsä-Keuruu-Saarijärven (52 %), Raahen seudun (50 %) sekä Raasepori-Hangon (44 %) kokeiluissa.