Työperäiseen maahanmuuttoon Närpiön seudulla pureutuva selvitys korostaa rekrytoinnin eettisyyttä ja palveluiden riittävyyttä 

Työvoiman maahanmuuton kasvaessa on tärkeä varmistaa, että rekrytointikäytännöt ovat eettisiä ja alueellinen palvelujärjestelmä pystyy vastamaan muuttajien tarpeisiin, muistuttaa Närpiön seudun kasvihuoneteollisuuden ulkomaista työvoimaa koskeva Siirtolaisuusinstituutin selvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys esittää useita kehittämistarpeita ja -suosituksia, joilla voidaan torjuja työvoiman hyväksikäyttöä ja vahvistaa maahanmuuttaneiden osallisuutta.  

Hallituksen tavoitteena on edistää työvoiman maahanmuuttoa, jotta työvoiman saatavuus voidaan varmistaa. Hallituksen tavoitteena on myös ehkäistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, jotta maahanmuutto on eettisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Närpiön seudulla työvoiman maahanmuutto on ollut keskeinen osa kasvihuoneteollisuuden ja pienten maaseutukuntien kasvutarinaa. Pitkällä aikavälillä seudulla on onnistuttu hyvin sopeutumaan työvoimapulaan rekrytoimalla ja kotouttamalla ulkomaista työvoimaa. 

Tuloksia hyödynnetään hyväksikäytön vastaisessa työssä

Keväällä 2022 Närpiön seudulla ilmi tulleet kiskontaepäilyt ja muu työperäinen hyväksikäyttö sekä maahanmuuttaneiden asumiseen ja julkisten palveluiden riittävyyteen liittyvät pulmat kuitenkin osoittavat, että kaikkia maahanmuuttoon liittyviä haasteita ei ole osattu ennakoida kunnissa riittävästi, kun maahanmuuttaneiden määrät ovat kasvaneet nopeasti.   
 
Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen, jotta esimerkiksi rekrytointikäytännöistä, paikallisista palvelurakenteista ja työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumisesta saadaan lisää tietoa. Alueellinen resilienssi ja työperusteinen maahanmuutto: Kasvihuoneteollisuuden ulkomainen työvoima Närpiön seudulla -selvityksen tuottamia havaintoja hyödynnetään parhaillaan laadittavassa valtioneuvoston strategiassa työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. 

Vähän koulutettujen maahanmuuttajien tarpeet huomioitava

Siirtolaisuusinstituutin selvitys tarkastelee työperusteista maahanmuuttoa erityisesti alueellisen vastaanottokyvyn näkökulmasta. Aluekehityksen käsittein voidaan puhua kyvystä sopeutua sekä kehitystä uhkaaviin pitkäaikaisiin stressitekijöihin että nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tätä kutsutaan alueelliseksi resilienssiksi. Närpiön seudulla keskeinen stressitekijä on ollut työvoiman vaikea saatavuus.

Selvityksen pyrkimys on tuottaa tietoa, joka edistää työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää kotoutumista niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Analyysi tarjoaa erityisesti pieniin ja maaseutumaisiin kuntiin liittyvää tietoa, mutta myös yleisempiä johtopäätöksiä, jotka koskevat kouluttamattomien tai vähän koulutettujen työperäisten maahanmuuttajien mukanaan tuomia alueellisia vaikutuksia ja niiden hallintaa. 

Analyysi tunnistaa kahdeksan kehityskokonaisuutta 

Tutkijat ovat määritelleet kahdeksan kehittämistarvetta ja tehneet ehdotuksia, joilla näihin tarpeisiin voitaisiin vastata. Kehittämistarpeet koskevat ennakoinnin ja tiedonkulun parantamista, rekrytointien vastuullisuuden varmistamista ja maahanmuuttaneiden tietoisuuden parantamista omista oikeuksistaan työelämässä.

Myös viranomaiset tarvitsisivat selvityksen mukaan lisää erityisosaamista, jotta he osaavat paremmin huomioida haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja neuvoa tulijoita eteenpäin ura- ja koulutuspoluilla. Tärkeää olisi niin ikään vahvistaa kaikkien maahanmuuttaneiden osallisuutta ja toimijuutta ympäröivässä yhteiskunnassa. Keskeistä myös on, että tulijoille on tarjolla riittävästi sopivia asuntoja ja kunnallisia peruspalveluita.

”Ratkaisujen etsimisessä on olennaista huomata, että haasteet eivät synny vain maahanmuuttaneiden määrän nopeasta kasvusta, vaan myös alueen toimijat luovat osaltaan edellytyksiä reilulle rekrytoinnille ja kaksisuuntaiselle kotoutumiselle”, muistuttavat tutkijat, jotka ehdottavat myös pitkän aikavälin seurantaa Närpiön seudun tilanteesta ja kehittämistoimien vaikuttavuudesta.

Ruotsinkielinen tiivistelmä nostaa esiin tärkeimmät havainnot 

Selvityksen ovat tehneet Siirtolaisuusinstituutin tutkijat Mika Raunio, Markku Mattila, Linda Bäckman ja Magdalena Kosová. Itse selvitys on suomenkielinen, mutta sen keskeiset havainnot ja kehitysehdotukset on tiivistetty ruotsinkieliseen Regional resiliens och arbetsrelaterad invandring:
Utländsk arbetskraft inom växthusindustrini Närpesregionen -Policy Briefiin, joka julkaistaan selvityksen liitteenä. 

Selvitys perustuu pääosin haastatteluihin (48), tiedonantoihin (3) sekä työpajamateriaaliin (9 ulkopuolista osallistujaa). Haasteltavat olivat pääosin viranomaisia, kolmatta sektoria, työnantajia ja työntekijöiden edustajia. Työntekijöitä oli 11, joista 10 vietnamilaisia. Aineistoon kuuluvat myös media-analyysi, tilastot ja aiempi tutkimus aiheesta. 
 
Lisätietoja: 
erikoistutkija Mika Raunio, Siirtolaisuusinstituutti, p. 050 327 6364 
projektipäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 047 350 
 

Siirtolaisuusinstituutti järjestää raportista avoimen webinaarin maanantaina 30.1.2023 kello 10:00 -11:00. Katso tarkemmat tiedot ja linkki sivuilta https://siirtolaisuusinstituutti.fi/