Työryhmältä ehdotuksia turveyrittäjien tilanteen helpottamiseksi – ehdotuksia myös turpeen roolista huoltovarmuudessa siirtymäkaudella
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.
Työryhmä ehdottaa myös huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyviä toimia tilanteessa, jossa turpeen energiakäyttö vähenee jyrkästi jo lähivuosina – eräiden ennusteiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä.
Muutoksen tulee myös tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, ettei se vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmän tuli niin ikään selvittää keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin.
– Turvetoimialan tilanne on monella tavalla vaikea energiaturpeen kysynnän vähentyessä rajusti erityisesti päästöoikeuden hinnan noustessa. Työryhmä kykeni työskentelemään hyvässä yhteistyössä. Vastauksena toimeksiantoon nostamme esille 26 toimenpidettä. Erityisen kiire on toimilla, jotka kohdistuvat yrittäjien tilanteen parantamiseen. Toivon, että jatkovalmistelussa toimenpiteet muodostaisivat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla haasteisiin pystytään vastaamaan. Tämä tietysti edellyttää poliittisia ratkaisuja, sanoo työryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen.
– Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmä ehdottaa nyt ratkaisuja, joilla holtittoman nopeaan muutokseen voidaan vastata ja turvealalle aiheutuvia vahinkoja rajata. Vien esitykset hallituksen käsittelyyn, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
– Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi metsäpuutaimien ja puutarhatuotannon tuotantoketjut perustuvat turvepohjaisten kasvualustojen käyttöön. Kotieläintuotannon kuivikkeena turve on eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian ylläpidossa avainasia ja vähentää antibioottien tarvetta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.
Työryhmän jätettyä raporttinsa eri ministeriöt arvioivat esityksiä.
Esityksiä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi
Nopeimpana ja vaikuttavimpana toimena turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi työryhmä ehdottaa kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille. Siihen liittyen selvitettäisiin muun muassa valtion maksamaa osakorvausta turvetuotantoyrittäjille myymättömistä energiaturvevarastoista, yksityisomisteisten tai vuokrattujen turvetuotantoalueiden hankkimista Metsähallituksen käyttöön, työryhmän asettamista määrittelemään turvetuotantokoneiden ja -laitteiden hävittämispalkkion korvaustaso, turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettavaa sopeutumisrahaa sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikaisen eläkkeen valmistelua.
Toinen ehdotuskokonaisuus liittyy turvetoimialan yritysten hallittuun siirtymään uuteen yritystoimintaan. Sen vaikuttavuuden työryhmä arvioi ensimmäistä kokonaisuutta pienemmäksi, mutta sen toteutukseen voitaisiin kohdentaa myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) -rahoitusohjelman rahoitusta.
Näitä toimia olisivat turveyrittäjien uuden yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, seudulliset toimenpiteet, joiden rahoitus kohdennettaisiin erityisesti alueelliseen elinvoimaan sekä työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin, Turpeennostosta biotalouteen, luonnonhoitoon ja monialayrittäjyyteen -ohjelma nykyisille turvetuottajille ja -yrittäjille, turvetuottajille ja -yrittäjille suunnattu taloushallinnon neuvonta ja tukitoiminta sekä henkilöstön kuntoutus- ja terapiaohjelma sekä valtion tuki turveyrittäjille erityisehdoin, jos turveyrittäjä on vaarassa menettää kiinteää omaisuutta, kuten kotinsa, konkurssin myötä.
Energiahuoltovarmuuden säilyttämiseen liittyvät ehdotukset
Huoltovarmuuden osalta ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään säilyttämään mahdollisuus energiaturpeen tuotantoon siirtymäkauden aikana, sillä työryhmä katsoo, että huoltovarmuuden vaarantumisen estämiseksi turpeen käytön huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena tulisi vähentyä maltillista vauhtia siirtymäkaudella. Asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet selkeästi sen, että niin turvetta kuin enenevässä määrin puuta tarvitaan varmistamaan lämmöntuotannon huoltovarmuus lähivuosina.
Huoltovarmuuteen liittyviä muita esityksiä ovat turpeen tekninen käyttöminimin määrittäminen energiantuotannossa eri laitoksissa ja sen kehitys kaudella 2020–2030 ja sen jälkeen, sekä vuosittainen arvio huoltovarmuuden kannalta tarvittavan käytön ja tuotannon määrästä.
Lisäksi ehdotetaan turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostamista 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 MWh:iin, jolloin verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa. Lisäksi täydennettäisiin lattiahintamekanismia joustomekanismilla, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä.
Energiaturpeen vähetessä energiapuuta tarvitaan lähivuosina mittavasti lisää. Työryhmä ehdottaakin selvitettäväksi ja toteutettavaksi keinoja kotimaisen metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi, kaukolämpöyhtiöiden kannustamiseksi varautumaan entistä paremmin toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin, turpeen turvavarastoinnista maksettavan korvauksen nostamisen toteutettavuuden selvittämistä, huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kasvu- ja kuiviketurpeen ja energiaturpeen tuotantoalueiden turvaamista, biohiilen käytön selvittämistä huoltovarmuuspolttoaineena sekä polttoon perustumattomien ratkaisujen edistämistä.
Uusille korkeamman jalostusasteen turvepohjaisille tuotteille esitetään tukiohjelmaa tuotekehitystyön ja viennin edistämiseksi. Uusien tuotteiden käyttö helpottaa myös valmiuksia jatkaa kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä sekä pitää energiaturve huoltovarmuuspolttoaineena. Toimenpidepaketti sisältää myös esityksiä käytöstä poistuvien turvetuotantoalojen kestävästä jälkikäytöstä sekä muuta kuin energiaturvetta korvaavista tuotteista.
Työryhmä muistuttaa, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida yksityiskohtaisesti esitettyjen tukitoimenpiteiden valtiontukivaikutuksia. Näitä kysymyksiä on selvitettävä poliittisessa jatkovalmistelussa. Sama koskee myös sitä, mihin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja voidaan tarkkaan ottaen käyttää.
Työryhmän raporttiin sisältyy kolme eriävää mielipidettä ja yksi täydentävä lausuma.
Lisätiedot:
agrologi Timo Korhonen, puh. 050 512 2238 (työryhmän puheenjohtaja)
elinkeinoministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, puh. 050 516 2868
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819
erityisasiantuntija Petri Hirvonen, TEM, puh. 029 504 7048 (työryhmän asiantuntijasihteeri)