Yhteisötalouden toimijat voivat tukea digivihreää siirtymää – aloitteiden aika on nyt

EU:n komissio kannustaa yhteisötalouden toimijoita ja sidosryhmiä osallistumaan digivihreän siirtymän toteuttamiseen. Myös suomalaiset toimijat voivat nyt tehdä aloitteita tai lupauksia, jotka vievät asiaa eteenpäin. Aikaa aloitteiden tekoon on helmikuun loppuun asti.

Komission kampanjan ideana on joukkovoima. Yhteisten tavoitteiden eteen voi tehdä työtä monella tavalla. 

Miten yhteisötalouden toimijat sitten voivat osallistua entistä paremmin ja tavoitteellisemmin yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemiseen? Nehän tekevät tätä työtä jo nyt. Avaan hieman asiaa.

Yhteisötalouden toimintasuunnitelma saamassa lihaa luiden ympärille

EU:n komissio julkaisi oman yhteisötalouden toimintasuunnitelmansa vuosi sitten. Suosituksia viimeistellään niin, että ne olisivat neuvostossa hyväksyttävissä keväällä 2023. 

Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa. Ne työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä. Yhteisötalous tunnustetaan jo nyt merkittävänä talouden ja työllisyyden voimavarana. 

Digivihreä siirtymä on eurooppalaisen politiikan painopisteitä. Siksi on luonnollista, että EU:ssa yhteisötalouden toimijat halutaan mukaan sen toimeenpanoon. Asian eteenpäin viemiseksi komissio julkaisi marraskuussa yhteisötalouden teollista ekosysteemiä koskevan raportin. Aloite kytkeytyy paitsi yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan, myös päivitettyyn EU:n teollisuuspolitiikkaan. 

Raporttiin on koottu lukuisia keinoja, jotka ovat yhteisötalouden toimijoiden, kuten yhteiskunnallisten yritysten käytettävissä digivihreän siirtymän toimeenpanemiseksi. 

Toimeenpanon teemoissa on vara valita – mikä teille parhaiten sopii?

Komission keinovalikoima digivihreän siirtymän edistämiseksi on monipuolinen. Yhteisötalouden toimijat voivat valita aloitteidensa toteuttamiseksi toimenpidekokonaisuuksista itselleen parhaiten sopivat.

Ensinnäkin, yritykset voivat vahvistaa keskinäistä yhteistyötään. Esimerkiksi yhteisötalous-, elektroniikka-, kemian- ja tekstiiliekosysteemien toimijat voisivat rakentaa yhteistyötä jätteiden vähentämiseksi ja uudelleenkäytön edistämiseksi osana kiertotalouden arvoketjuja.

Toiseksi, vihreän talouden ja kiertotalouden liiketoimintamallit tarvitsevat taloudellisia kannustimia ja kannustavaa sääntelyä. Tämä edellyttää entistä parempaa koordinaatiota viranomaisten välillä. Lisäksi on kehitettävä rahoitusjärjestelmiä ja rakennettava vaikuttavuusarvioinnin työkaluja.

Ei edistystä ilman innovointia. Innovointia tarvitaan vihreän siirtymän ja liiketoiminnan kehittämiseen. Siksi yhteisötalouden toimijoiden osallistumista TKI-hankkeisiin sekä osaamiskeskittymiin pitäisi lisätä. Näin sosiaalisten innovaatioiden levittäminen toteutuisi nykyistä paremmin.

Paikallista toimintaa ei sovi unohtaa. Avainasemassa ovat paikalliset vihreän kehityksen ohjelmat, vihreät yritysyhteisöt ja kansalaisaloitteet. Huomionarvoista on, että maaseudun kehittämisen lisäksi kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lisätä myös osana kaupunkipolitiikkaa. 

Vihreän ja digisiirtymän toimeenpano haastaa osaamisemme. On välttämätöntä lisätä vihreää osaamista kaikilla koulutusasteilla unohtamatta osaamisen sertifiointia ja kohdennettuja koulutusohjelmia.

Komissio kiinnittää huomiota myös uusiin liiketoimintamalleihin, alustatalouteen sekä rahoitusalustojen kehitystyöhön. Mahdollisuuksia ovat mm. kansalaisjoukkorahoitukset, sosiaalinen rahoitus, vaikuttavuusinvestoiminen ja lahjamuotoiset alustat sekä kumppanuudet yleiskäyttöisten verkkoalustapalvelujen tarjoajien kanssa.

Kuten kaikessa, digivihreän siirtymän toimeenpano edellyttää tiedonhallintaa ja avointa tiedon jakamista. Näistä esimerkkejä ovat datapohjaisten liiketoimintamallien tukeminen, vaikuttavuusperusteinen data-analytiikka sekä eri puolilla Eurooppaa – myös meillä Suomessa – perusteilla olevat sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskukset.

Lopuksi, komissio vinkkaa julkisen ja yksityisen sektorin teknologiakumppanuuksista. Kumppanuudet voivat kannustaa sosiaalisten innovaattoreiden yhteisöjä siirtämään sekä skaalaamaan tuloksia. Samaan päämäärään voidaan päästä turvaamalla yhteisötalouden toimijoiden pääsy TKI-rakenteisiin. Näitä ovat esimerkiksi teknologiakeskittymät, kampukset, hautomot, klusterit ja toimialaverkostot. 

Kiinnostavia ja tärkeitä teemoja. Mihin niistä te voisitte vaikuttaa? Mikä teidän toiminnassanne tukisi digivihreän siirtymän toimeenpanoa? Määräaika oman aloitteen tai lupauksen jättämiselle on 28. helmikuuta 2023. Olisi hienoa, jos Suomesta saataisiin tähän uusia avauksia.

Tuija Oivo
työmarkkinaneuvos