Hallitus esittää parannuksia vientirahoitukseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 11.11.2016 11.44
Tiedote

Valtioneuvosto antoi 11.11.2016 eduskunnalle lakiesitykset, joiden tarkoituksena on edistää suomalaisten pääomatavaravientiä harjoittavien yritysten rahoituksen kilpailukykyä ja siten parantaa niiden mahdollisuuksia saada vientihankkeita.

Pankkien mahdollisuudet rahoittaa suuria vientikauppoja ovat rajalliset kiristyneiden vakavaraisuussäännösten takia. Siksi Suomen Vientiluotto Oy:llä ja Finnvera Oyj:llä on tärkeä merkitys pääomatavaraviennin rahoituksessa. Lakiesityksillä varaudutaan Suomen keskeisten pääomatavaroita vievien toimialojen kasvavaan rahoituskysyntään.

Hallituksen linja on, että viennin rahoituksen valtuudet ja ehdot pyritään säilyttämään keskeisten kilpailijamaiden tasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi nostetaan vientitakuiden sekä vientiluotto- ja korontasausvaltuuksia, jotta suomalaisten vientiyritysten vientikauppojen OECD-ehtoinen rahoitus pystytään turvaamaan.

Vientiluotto Oy:n enimmäisvaltuudet 22 miljardiin euroon ja Finnvera Oyj:n vientitakuiden enimmäismäärä 27 miljardiin euroon

Viennin edistämiseksi ehdotetaan muutettavaksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia korottamalla Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen enimmäisvaltuutta 13 mrd. eurosta 22 mrd. euroon ja korontasausvaltuutta samoin 13 mrd. eurosta 22 mrd. euroon.

Valtion vientitakuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Finnvera Oyj:n myöntämien vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu vastuu nostettaisiin 19 mrd. eurosta 27 mrd. euroon. Tähän sisältyy erityisriskinoton takausvaltuuden korottaminen 3,5 mrd. 5 mrd. euroon.

Lisäksi ehdotetaan muutosta lakiin valtion erityisrahoitusyhtiöstä. Ehdotuksen mukaan valtion talousarviosta voidaan myöntää pääasiassa lyhytaikaisia lainoja enintään kolme miljardia euroa, jos Finnvera ei kykene itse hankkimaan varoja kohtuullisilla ehdoilla.

Vienninrahoituksen edellytys on, että vienti edistää Suomen taloudellista kehitystä. Nyt esitetään, että ehdoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on huomioida yritystoiminnan kansainvälistymiskehitys nykyistä paremmin.

– Suomen hyvinvoinnille ja työllisyydelle kilpailukykyinen ja kasvava vienti ovat ensiarvoisen tärkeitä. Rahoitus on merkittävä osa pääomavaltaisen viennin kilpailukykyä. Haluamme hallituksessa huolehtia siitä, että viennin kasvu ei tukehdu kilpailukykyisen rahoituksen puutteeseen, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

Vaikka valtuuksien korotukset ovat merkittäviä, ei niistä arvioida aiheutuvan välittömiä menoja valtiontalouteen. Vientitakuiden enimmäismäärän korottaminen kahdeksalla miljardilla eurolla lisää kuitenkin vienninrahoitukseen liittyvää riskiä.

Vientitakuiden mahdolliset korvaukset maksettaisiin ensisijaisesti korvauksen maksuvuoden takuumaksutuloista ja sen jälkeen käytetään Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varoja ja valtiontakuurahaston varoja. Näiden varojen arvioidaan kattavan takuukannan luottoriskit.

Lisätiedot:
erityisavustaja Hannu Väänänen, TEM, puh. 050 410 4909
hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, puh. 029 506 4938