Raportti: Yritykset pitävät kehittämisavustusta toimivana rahoitusmuotona
Yritykset ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä ELY-keskusten myöntämään kehittämisavustukseen, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tuore arviointi.
Arvioinnin tavoitteena oli arvioida kehittämisavustuksen toimivuutta ja tehokkuutta. Arviointikysely lähetettiin kaikille yrityksille, jotka ovat hakeneet avustusta vuosina 2014 -2019. Lisäksi kysely lähetettiin sidosryhmille ja ELY-keskusten rahoituskäsittelijöille. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 698 yritystä, 31 sidosryhmän edustajaa ja 25 ELY-keskusten maksatus- ja rahoitusasiantuntijaa. Lisäksi tehtiin 14 haastattelua keskeisille sidosryhmille. Arvioinnin toteutti Owal Group Oy.
Työllisyysvaikutukset myönteisiä
Yritystoiminnan kehittämiseen myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen, pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimenpiteisiin.
Kehittämisavustusta hakeneet yritykset arvioivat, että haku- ja myöntöprosessit toimivat hyvin, ja yritykset ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä ELY-keskusten tarjoamaan tukeen hakuprosessin aikana. Sähköisen asiointiprosessin koetaan helpottaneen hakemusten käsittelyä ELY-keskuksissa.
Kehittämisavustuksen työllisyysvaikutukset ovat arvioinnin perusteella positiivisia. Avustusta saaneisiin yrityksiin on palkattu enemmän henkilöstöä kuin verrokkiyrityksiin, ja työpaikat ovat luonteeltaan yleensä vakituisia ja kokoaikaisia.
Arvioinnin mukaan noin puolet hankkeista ei olisi toteutunut lainkaan ilman avustusta. Yli puolet yrityksistä arvioi kehittämisavustuksen vaikuttaneen yritystoiminnan laajentumiseen ja kasvuun, ja lähes puolet yrityksistä arvioi kehittämisavustuksen vaikuttaneen myös kansainvälistymiseen.
Sidosryhmähaastattelujen perusteella kehittämisavustusta pidetään merkittävänä rahoitusmuotona erityisesti alueellisesta näkökulmasta, sillä avustus mahdollistaa yritysten tukemisen alueellisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin pohjautuen. Lisäksi haastatteluissa arvioitiin, että kehittämisavustus on alueilla jatkossa yhä tarpeellisempi EU:n maaseuturahoituksen pienentyessä.
Kehittämisavustuksen minimikoon nostolla lisää vaikuttavuutta
Arvioinnin mukaan yrityksen kehittämisavustuksen painotukset vaihtelevat alueellisesti ja kehittämisavustuksella rahoitetaan hyvin erityyppisiä hankkeita ja yrityksiä eri alueilla.
Kehittämisavustuksella on rahoitettu jossain määrin myös suhteellisesti ja euromääräisesti arvioituna pieniä hankkeita, mikä heikentää arvioinnin mukaan avustuksen tehokkuutta ja rajoittaa potentiaalista vaikuttavuutta. Arvioinnissa suositellaankin myönnettävän avustuksen minimikoon nostamista ja tähän liittyvän ohjeistuksen luomista. Lisäksi suositellaan myös rahoituksen ohjaamista nykyistä selkeämmin pienempien ja kasvavien yritysten riskipitoisiin hankkeisiin.
Yritysten kehittämistukien vaikuttavuutta arvioitiin edellisen kerran vuonna 2013. Tämän arvioinnin havainnot rahoitetuista hankkeista ja yrityksistä ovat hyvin samansuuntaiset kuin vuoden 2013 arvioinnissa. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään osana yrityksen kehittämisavustusta koskevan lainsäädännön uudistamista, josta on tarkoitus antaa hallituksen esitys syksyllä 2020. Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään myös tulevan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden valmistelussa.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Mikko Ojala, TEM, p. 029 506 3506
erityisasiantuntija Raimo Puhto, TEM, p. 029 506 3688