Hallituksen esitys

« Valtioneuvoston yleisistunto 27.6.2018 11.00

Työ- ja elinkeinoministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, yksityisistä työnvälityspalveluista sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

HE 93/2018

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri
Jari Lindström
Esittelijä
Mikko Ojala, Hallitusneuvos p.+35 8295063506
Asia
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta sekä laki yksityisistä työnvälityspalveluista. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014), laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) ja laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014) esitetään kumottaviksi. Lisäksi esityksessä esitetään muutettavaksi lakia taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016). Esitys liittyy maakuntauudistukseen ja siihen liittyvään kasvupalvelu-uudistukseen. Julkisia rekrytointipalveluja ja osaamisen kehittämispalveluja koskevassa laissa säädettäisiin työnhakijan palveluprosessista sekä maakunnallisina kasvupalveluina järjestettävistä palveluista, joilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta, osaavan työvoiman saatavuutta ja työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnalla olisi velvollisuus järjestää rekrytointipalveluja sekä osaamisen kehittämispalveluina ammatinvalinta- ja uraohjausta ja kasvupalvelukoulutusta. Maakunta voisi järjestää myös muita palveluja henkilöasiakkaiden työllistymisen tukemiseksi. Laki mahdollistaisi yksityisten palveluntuottajien hyödyntämisen palvelutuotannon lisäksi asiakkaiden palveluprosessiin liittyvissä tehtävissä. Tavoitteena on lainsäädäntö, joka antaisi maakunnille mahdollisuuden järjestää palvelut asiakaslähtöisesti maakunnan olosuhteet ja alueen yritysten, muiden työnantajien ja työnhakijoiden tarpeet huomioon ottaen. Alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamista koskevassa laissa säädettäisiin maakunnallisiin kasvupalveluihin kuuluvista rahoituspalveluista. Laki sisältäisi säännökset yrityksille myönnettävistä tuista, alueiden kehittämiseen myönnettävistä tuista sekä palkkatuesta, starttirahasta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Lakia sovellettaisiin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön kansallisista varoista rahoittamiin hankkeisiin ja rakennerahastovaroista rahoittamiin teknisen tuen hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön rakennerahastovaroista rahoittamiin hankkeisiin. Lakiin sisältyisi myös Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelman hallinnointiin ja toimeenpanoon liittyviä säännöksiä. Erikseen määritellyt säännökset koskisivat myös Suomen takausohjelmaa kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Yksityisistä työnvälityspalveluista annettuun lakiin koottaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännökset, jotka sääntelisivät yksityisten työnvälityspalvelujen maakunnista riippumatonta toimintaa. Säännökset olisivat tarpeen ILO:n yksityistä työnvälitystä koskevien sopimusten noudattamisen varmistamiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta, yksityisistä työnvälityspalveluista sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (RV)
Vaikutukset
Esitys on osa uudistusta, jossa nykyiset työvoima- ja yrityspalvelut uudistetaan kasvupalveluiksi ja siirretään perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Nykyisten ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen toiminta päättyy. Ehdotettujen muutosten vaikutuksista julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen vaikuttavuuteen ei ole mahdollista esittää määrällisiä arvioita. Mahdollisen paremman vaikuttavuuden voidaan kuitenkin arvioida perustuvan kilpailullisuudesta syntyvään kannustavuuteen ja palveluntuottajien kyvykkyyteen luoda uusia palveluja. Erilaisten laadunhallinta-, seuranta- ja arviointimallien avulla viranomaiset voivat edistää palvelujen parempaa laatua ja vaikuttavuutta sekä huolehtia palvelujen saatavuudesta. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on uudistaa tukimuotoja siten, että ne paremmin edistäisivät alueiden kasvua, työllisyyttä ja elinkeinorakenteen muutosta. Vaikutusten kannalta keskeistä uudistuksessa on maakuntien onnistuminen palvelumarkkinoiden hyödyntämisessä. Palveluntuottajien näkökulmasta vaikutusten suuruus riippuu pitkälti siitä, miltä osin palveluntuottajat saavat uudistuksen myötä uusia tehtäviä. Lakiesitysten nojalla myönnettäviin kansallisiin tukiin ja palveluihin nykyisin valtion talousarviossa erikseen kohdennetut määrärahat siirretään osaksi maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Maakunnat kohdentaisivat yleiskatteellista määrärahaa lakiesitysten mukaisiin tukiin ja palveluihin lainsäädännön ja käytettävissä olevan yleiskatteellisen määrärahan puitteissa oman harkintansa mukaisen määrän. Rakennerahasto-ohjelman 2014 – 2020 mukaisen rahoituksen budjetointiin, jakoon ja kohdentamiseen ei kuitenkaan tulisi muutosta.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen