Ei tehdä tästä nyt numeroa... mutta Suomi on kova tekoälyssä
Suomalaisille ja erityisesti meille hämäläisille on opetettu jo lapsina, ettei omalla osaamisella tai saavutuksilla saa ylpeillä. Ehkä siksi onkin niin, että emme edes itse aina näe, kuinka vahvaa tekoälyosaamista monissa suomalaisissa yrityksissä todellisuudessa on.
.gif/56e135cf-6893-107c-0ccf-52f5cdb1671c?t=1703246433974)
Tällaiselle hämäläiselle tulee tästä kaikesta jo mieleen ehdottaa, ettei nyt tehtäisi tästä mitään numeroa. Ja onhan meillä haasteitakin. Muun muassa tutkimuksen kaupallistaminen ja investointien volyymi laahaavat edelleen kansainvälisessä vertailussa alamaissa verrattuna vaikkapa Ruotsiin, puhumattakaan Yhdysvalloista. Työ on vasta alussa eikä tyytyväisyyden pidä antaa johtaa toimettomuuteen. Pidän silti tilannetta aidosti vähintäänkin lupaavana.
Tekoälyyn liittyvä huippuosaaminen ei aina näy päällepäin
Uskaltaisin väittää, että suomalaisen teollisuuden maturiteetti ja valmiudet hyödyntää kärkiteknologioita, mukaan lukien tekoälyä ja koneoppimista, ovat jopa korkeammalla tasolla kuin yleensä ajatellaan. Useimmiten tekoälystä puhuttaessa poimitaan valokeilaan tekoälyratkaisuja kehittäviä teknologiayrityksiä kuten Alphabetin omistama DeepMind tai Microsoftin rahoittama OpenAI. Myös Suomesta löytyy valovoimaisia esimerkkejä kuten Silo.AI, joka kertoo olevansa Pohjoismaiden suurin tekoälyn asiantuntijayritys.
Suomen varsinainen ässä hihassa piilee kuitenkin mielestäni nimenomaan tietotekniikkasektorin ulkopuolisissa yrityksissä. Esimerkiksi voisi nostaa vaikkapa Koneen, jonka ennakoiva huolto perustuu tekoälypohjaiseen ennustavaan analytiikkaan. Myös muiden muassa finanssi- ja päivittäistavarasektoreilta löytyy niin pieniä kuin suuriakin edelläkävijäyrityksiä, joilla on vakuuttavaa tekoälyosaamista.
Nämä yritykset eivät läheskään aina tee omasta osaamisesta suurta numeroa. Vaikka tällainen liiketoiminnan tarpeet edellä kehitetty tekoäly ei nousekaan uutisotsikoihin samalla tavalla kuin Deepmindin tai OpenAI:n tekemiset, vaatii se omanlaistansa huippuosaamista, jota Suomessa tuntuu löytyvän ilahduttavan laajalti.
Tämä osaaminen siirtyy myös helposti yritykseltä toiselle ja johtaa todelliseen kasvuun suoraviivaisemmin kuin väen vängällä mukaan ympätty tekoäly tekoälyn vuoksi.
Tekoäly ei ole pelkkää teknologiaa
AI4.0 -ohjelman puheenjohtaja Jussi Herlin kirjoitti omassa kolumnissaan: "digitaalisuus itsessään ei ole itseisarvo yrityksille". Sama pätee tekoälyyn. Suomen korkea osaamistaso erityisesti ohjelmistokehityksessä ja verkkoteknologioissa antaa laajan pohjan soveltaa tekoälyä ja muita kärkiteknologioita kaikilla teollisuuden sektoreilla.
On myös muistettava, että tekoäly ei ole pelkästään teknologinen ilmiö. Eduksemme voidaan laskea myös se, että olemme korkean luottamuksen yhteiskunta, jossa kunnioitetaan yhteisiä pelisääntöjä ja pyritään puhaltamaan yhteen hiileen. Tämä ei-tekninen osaaminen näkyy esimerkiksi siinä, että suomalaisten asiantuntijoiden näkökulmia tekoälyn sääntelystä kuunnellaan EU:ssakin tarkalla korvalla.
Suomen korkea osaaminen ja sisältö edellä tehtävä innovointi tarjoavat erinomaiset lähtökohdat olla jatkossakin tekoälyn kärkimaa. Jotta näin olisi, on välttämätöntä pitää huolta siitä, että osaamista löytyy jatkossakin. Laaja-alaisen tekoälyn hyödyntämisen tehostamiseksi meidän tulee tukea osaamisen siirtymistä yrityksien ja toimialojen välillä. Tällä tavalla kaikilla sektoreilla syntyy uusia innovaatioita ja kasvua. Vaikkei siitä aina tehtäisi niin suurta numeroakaan.
Teemu Roos
Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori
Tekoäly 4.0 -kolumnisarjassa julkaistaan ohjelmassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia ajankohtaisista tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kolumneissa esitetyt mielipiteet edustavat kirjoittajan kantaa. Lue TEM:n sivuilta lisää Tekoäly 4.0 -ohjelmasta.
