Energia- ja ilmastostrategian perusskenaario julki, kansalaisille mahdollisuus osallistua

Keskeinen osa sitä ovat kasvihuonekaasupäästöjen sekä energian tuotannon ja kulutuksen kehitystä kuvaava skenaariot. Nämä palvelevat samalla ympäristöministeriön johdolla valmisteltavaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa.

Nyt valmistunut ns. perusskenaario kuvaa kehitystä nykyisten politiikkatoimien vallitessa. Se siis antaa kuvan siitä, kuinka paljon on tehtävää jotta Suomi saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet ja myötävaikuttaa osaltaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteisiin vuonna 2030.

Tavoitteita täsmennetään

Hallituksen pyrkimyksenä on siirtyä fossiilisista polttoaineista hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Tavoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä vähintään 50 prosenttiin lasketaan osuutena energian loppukulutuksesta. 55 prosentin omavaraisuustavoite lasketaan myös energian loppukulutuksesta. Tavoitteiseen huomioidaan uusiutuvan energian lisäksi myös turve, jäte ja kierrätyspolttoaineet sekä teollisuuden reaktiolämpö.

Hallitus tavoittelee myös liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Kehittyneet biopolttoaineet lasketaan tavoitteeseen kaksinkertaisina, kuten nykyisessä liikennepolttoaineiden sekoitusvelvoitteessa. Tavoitteeseen huomioidaan myös liikenteen uusiutuva sähkö ja uusiutuvista energialähteistä valmistettu vety. Tavoite lasketaan bensiinin, dieselin ja biopolttoaineiden sekä tie- ja rautatiekuljetusten sähkön kokonaismäärästä.

Tuontiöljyn puolittaminen kotimaan tarpeisiin tarkoittaa puolestaan bensiinin, dieselin, lentobensiinin ja kerosiinin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn käytön puolittamista. Puolituksen vertailuvuotena käytetään uusiutuvan energian direktiivin ja EU:n taakanjakopäätöksen vertailuvuotta 2005.

EU:n vaikutukset tavoitteisiin

EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden täsmentäminen on puolestaan vielä kesken. EU:n komissio ehdottaa heinäkuussa ei-päästökauppasektorin päästöjen vähennysvelvoitteet jäsenvaltioille, ml, Suomi. Asetettavalla velvoitteella on suuri merkitys siksikin, että päästöjen vähentämisen rajakustannukset tällä ns. taakanjakosektorilla ovat selkeästi nousevat.

Ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä keskeinen asema on liikenteellä, erityisesti tieliikenteellä. Liikenteen osuus kaikista päästöistä on noin 20 prosenttia ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 prosenttia. Liikenteen biopolttoaineilla on EU:ssa asetetut kestävyyskriteerit. Myös bioenergian käyttöön laajemmin sisältyy kysymys mahdollisista tulevista EU:n kestävyyskriteereistä.

Kansalaisilla mahdollisuus osallistua

Perusskenaarion julkistamisen yhteydessä avattiin verkkosivut, jotka mahdollistavat kansalaisten osallistumisen strategian valmisteluun. Verkkosivuilla voi tutustua ja ottaa kantaa mahdollisiin uusiin politiikkatoimiin. Siellä voi myös ehdottaa omia toimenpiteitä. Kaikki ehdotukset käydään läpi ja potentiaalisten ehdotusten vaikutuksia arvioidaan tarkemmin mm. tutkijoiden toimesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohella perusskenaarion laadintaan ovat osallistuneet ympäristö-, liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous- sekä valtionvarainministeriö. Energia- ja ilmastostrategia: www.tem.fi/strategia2016

Kommentoi ja arvioi strategian toimenpiteitä: www.energiajailmasto.fi

Lisätiedot:

teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819