EU:n koheesioministerit keskustelevat elpymisrahoituksen strategisista tavoitteista ja toimeenpanosta

EU:n alue- ja rakennepolitiikasta eli koheesiopolitiikasta vastaavat ministerit keskustelevat 29.9. järjestettävässä korkean tason videokonferenssissa siitä, mihin ja miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta tulisi jäsenmaissa käyttää koronapandemian taloudellisista seurauksista elpymiseksi. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.

Korkean tason videokonferenssi järjestetään EU-puheenjohtajamaa Saksan aloitteesta. 

Koronapandemia on vaikuttanut kaikkiin Euroopan maihin. Vaikutukset ovat kuitenkin vaihdelleet alueiden, kaupunkien ja kuntien välillä, koska ne riippuvat useista tekijöistä, kuten esimerkiksi paikallisesta sopeutumis- ja innovointikyvystä tai sosiaali- ja koulutuspalveluiden kantokyvystä. Eurooppa-neuvosto päätti heinäkuussa 2020 EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jotka luovat perustan myös alue- ja rakennepoliittisiin toimiin koronapandemian haasteisiin vastaamiseksi. 

Elpymisväline tarkoittaa 750 miljardin euron rahoitusta, josta jäsenmaille kohdennetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Elpymisväline koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista suurin on EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF). Välineeseen kohdistuu rahoitusta yli 670 miljardia euroa (avustukset ja lainat), josta Suomen osuuden arvioidaan olevan avustuksina noin 2,3 miljardia euroa.

– Euroopan talouden toipumiseksi on tärkeää, että jäsenmaat käyttävät elpymisvälineen rahoitusta taloutta uudistaviin, nopeasti vaikuttaviin toimenpiteisiin. Alue- ja rakennepolitiikalla voidaan jatkaa talouden uudistamista pitkäjänteisesti, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen toteaa.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen saamiseksi jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Videokonferenssissa jäsenmaat kertovat ja vaihtavat näkemyksiä kansallisista suunnitelmistaan. 

Suomen kansallista suunnitelmaa, Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, valmistellaan parhaillaan yhteistyössä alueiden, kaupunkien ja sidosryhmien kanssa. Ohjelma perustuu kuuteen painopisteeseen: 

• Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
• Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
• Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
• Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
• Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen 
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Lisätiedot:
elinkeinoministerin virkamiesavustaja (EU- ja kv-asiat) Nina Alatalo, TEM, p. 029 504 7171
neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen, TEM, p. 029 506 4922