Huonekalualalla pärjäävät erikoistuneet yritykset, massatuotteet tuodaan ulkomailta
Suomalainen huonekalujen valmistus on ollut murroksessa koko 2000-luvun. Näkyvissä on nyt kuitenkin positiivisia merkkejä. Viennissä on hyvää kasvua ja alan kannattavuuden tunnusluvut ovat parantuneet. Muotoiluun ja suunnitteluun sekä kokonaisvaltaiseen palvelutarjontaan erikoistuneet yritykset erottuvat kilpailussa edukseen. Huonekalujen tuonti on Suomeen silti huomattavan suurta.
Tiedot käyvät ilmi 16.1.2019 julkistetusta huonekalualan toimialaraportista.
Huonekaluteollisuuden liikevaihto vuonna 2017 oli 1,16 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 6 prosenttia. Alalla toimivia yrityksiä on noin 840, ja ala työllistää noin 8 000 henkilöä. Alan tuottama arvonlisäys vuonna 2017 oli lähes 350 miljoonaa euroa. Huonekalujen valmistus jakaantuu neljään alatoimialaan, joista julkitilojen kalustamiseen keskittynyt konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus on suurin. Sen liikevaihto viime vuonna oli 366 miljoonaa euroa.
Vuonna 2017 huonekalujen vienti Suomesta oli 188 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli lähes 19 prosenttia. Kalusteita kuitenkin tuodaan Suomeen huomattavasti enemmän kuin Suomesta viedään: tuonti on vientiin nähden lähes nelinkertainen. Vuonna 2017 tuonti kasvoi jopa 18 prosenttia edellisvuoteen nähden. Eniten Suomeen tuodaan huonekaluja Virosta, Kiinasta ja Saksasta. Suomesta volyymiin perustuva tuotanto on lähes kadonnut.
Suomen huonekalujen valmistusta voidaan helpoiten verrata eniten samankaltaisiin tuottajamaihin eli muihin Pohjoismaihin. Ruotsi on liikevaihdolla, yritysten ja henkilöstön määrällä mitattuna suurin pohjoismainen huonekalujen valmistaja. Tanskassa on koko yritysten määrään nähden suhteessa muihin Pohjoismaihin eniten suurempia yrityksiä. Huonekalujen valmistuksen osuus BKT:stä on suurin Tanskassa, lähes 0.8 prosenttia. Myös työn tuottavuus on Tanskassa suurin.
Huonekalujen kysyntä seuraa pitkälti talouden suhdanteiden kehittymistä. Globaalisti väestö kasvaa, ikääntyy ja vaurastuu, mikä näkyy tulevaisuudessa myös huonekalujen kysynnässä. Kuluttajien ja julkisten tilojen ostajien ympäristötietoisuus lisääntyy ja kiertotalouden merkitys huonekalujen valmistuksessa ja käytössä korostuu. Uusiutuvien materiaalien käyttö sekä huonekaluissa että pakkausmateriaaleissa, materiaalihävikin minimointi ja logistiikan tehostaminen pienentävät huonekalujen valmistuksen hiilijalanjälkeä.
Huonekalualan toimialaraportti julkaistiin 16.1.2019 Lahdessa alaa käsittelevässä seminaarissa. Raportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Lisätiedot:
puutuotealan toimialapäällikkö Inkariina Sipiläinen, [email protected], 050 395 5083
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, puh. 0295 064 926