Hyvä, parempi… apua!
Huhtikuun työmarkkinakatsaus toi hyviä uutisia työllisyydestä ja avointen työpaikkojen määrästä. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee vihdoin, mutta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä ei sula. Ei jotain niin hyvää, ettei jotain huonoakin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Huhtikuun tiedot työmarkkinoilta ovat edelleen erittäin myönteisiä. Sotatilanteen tuottama epävarmuus ei ainakaan vielä näy tilastoissa. Tosin joillakin toimialoilla sotatilanne näkyy korostetusti. Tilastojen ulkopuolelta on kerrottavissa, että kausityövoimaa ei saada tarpeeksi. Noin kolmannes tarvittavasta maatalouden kausityövoimasta puuttuu Ukrainan sodan vuoksi. Kasvukausikalenteri ei anna armoa, vaikka toimenpiteisiin on ryhdytty esimerkiksi työnjohtajien koulutuksen käynnistämisellä.
Muutoin huhtikuun työmarkkinakatsaus kertoo erinomaisen hyvästä tilanteesta ainakin työttömyyden osalta. Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä ja työttömyys vähenee kovaa vauhtia. Suomalaiskansalliseen tapaan yritin etsiä tuoreista luvuista kuitenkin sen huolestuttavan puolen. Pessimistihän ei pety. Työmarkkinatilanteen hyvät ja huonot uutiset kerrotaan hyvät edellä.
Hyvät uutiset ensin
Pitkäaikaistyöttömyys on vihdoinkin vähenemässä. Heitä oli huhtikuussa 97 000. Pitkäaikaistyöttömyys laskee todella voimakkaasti, kun katsotaan yli vuoden työttömänä olleiden poistumaa työnhakijoiden joukosta. Nopeasti supistuva määrä tarkoittaa, että työpaikka löytyy alle vuoden etsimisen jälkeen. Suurin osa työttömistä löytää työpaikan alle kolmessa kuukaudessa.
Ja sitten ne huonot uutiset. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys kokonaisuutena alenee vauhdilla, sitkeä ydin on jäljellä. Pitkäaikaistyöttömistä aiempaa suurempi osa on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Virtaus pitkäkestoiseen työttömyyteen on yhä liian suuri. Tällä hetkellä heitä on 54 000, ja heidän määränsä ja osuutensa hipoo 2000-luvun ennätystä. Yli vuoden työttömänä olleita on reilut 40 prosenttia työttömistä, mutta yli puolet heistä on ollut jo enemmän kuin kaksi vuotta työttöminä. Tilanne on heidän kohdallaan huono.
Tämä ryhmä tarvitsee erityistä tukea, mutta ei ryhmänä, vaan yksilöinä. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on eri tilanteissa olevia ihmisiä, joten tuenkin on oltava räätälöityä ja kohdennettua.
Työmarkkinoiden tilanteen kiristyessä tarvitsemme laatua
Avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä ja työttömien työnhakijoiden määrä alenee hyvää vauhtia. Se tarkoittaa myös, että työvoimapula pahenee. Nyt ollaan sen väistämättömän tilanteen edessä, että talouskasvua jää saavuttamatta, koska työvoimaa ei ole saatavilla. Tähän on tultu.
Työvoiman ja työpaikkojen laatu ratkaisevat, jos määrä on kireä. Työvoimavajeen lisäksi tuottavuuspotentiaalia supistaa yhtäältä tehottomuus työpaikoilla kuin työhyvinvointiin liittyvät ongelmat. Mitä jos työnjakoa työpaikoilla optimoidaan niin, että kaikki saisivat työskennellä osaamisensa ylärajalla ja esimerkiksi sairauspoissaoloja pystyttäisiin vähentämään puoleen? Voisin vaikka luvata, että tämä olisi helpoin, halvin ja nopein tie akuutin työvoimapulan taltuttamiseksi näin alkuun.
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen