Kaasumarkkinoiden värikkäät vaiheet - toimitusvarmuus turvataan
On vain neljä vuotta siitä, kun Suomen maakaasutuonti oli käytännössä kokonaan Venäjän putkiyhteyden varassa. Vuonna 2020 valmistui Suomen ja Viron välinen Balticconnector, ja vuosi sitten energiakriisin oloissa Inkoon LNG-terminaali. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa Suomessa on siirrytty kaasumonopolista osaksi kansainvälisiä LNG-markkinoita. Balticconnector-putken rikkouduttua tehtävänä on turvata kaasun tasaiset toimitukset talven yli.
Aina 1970-luvulta vuoden 2020 alkuun liki kaikki Suomen maakaasuverkkoon syötettävä metaani tuli Imatran rajapisteen kautta Venäjältä. Kaasukauppa perustui hyvin pitkäaikaisiin sopimuksiin Venäjän vientimonopoli Gazpromin kanssa.
Balticconnector-hankkeen tarkoituksena oli ensisijaisesti tarjota toinen merkittävä tuontilähde ja avata markkinamme kilpailulle. EU:n merkittävä tuki auttoi Suomen ja Viron välisen kaasuputken investointipäätöksessä. Suomen kaasumonopoli purettiin ja Gasumin verkkotoiminnot siirrettiin perustetun Gasgrid Finlandin hoidettaviksi.
Sekä Balticconnecor että Inkoon terminaali tulivat tarpeeseen
Venäjän hyökkäyssodan ja siihen liittyvän energiasodan oloissa Balticconnector osoittautui erittäin arvokkaaksi yhteydeksi. Suomalaiset kieltäytyivät perusteettomasti vaaditusta ruplakaupasta, minkä seurauksena Gazprom ilmoitti kaasuntoimitusten keskeyttämisestä 20.5.2022. Samaisena päivänä Gasgrid ja yhdysvaltalainen Excelerate Energy allekirjoittivat sopimuksen suuren LNG-terminaalialuksen hankkimisesta Suomeen.
Vaikka maakaasun kulutus on Suomessa verrattain pientä, on sillä edelleen tärkeitä käyttökohteita. Terminaalilaivan hankinta olikin elintärkeää teollisuutemme ja energiasektorin tarpeiden turvaamiseksi, kuten myös viime viikot osoittavat. Ennätysvauhdissa luvitettu ja toteutettu hanke huipentui Exemplar-aluksen saapumiseen Inkooseen vuodenvaihteessa 2022/2023. Koska alueellisten markkinoidemme eteläpuolen, siis Baltian maiden, kaasu on myös käytännössä tuotu nesteytettynä maakaasuna, olemme siirtyneet pitkien sopimusten putkikaasun tuonnista lyhyen aikavälin markkinoihin perustuvaan LNG-kauppaan.
Putkirikko ja kaasuhuollon varmistaminen
Balticconnectorin putkirikko 8.10.2023 toi uusia haasteita kaasumarkkinoiden toiminnalle. Suomen verkkoon tuotavalle kaasulle jäi talvelle kaksi tuontireittiä - Inkoo sekä Haminan huomattavasti pienempi LNG-terminaali.
Energiahuoltomme tila on vakaa, mutta uusi tilanne edellyttää erityistä huolellisuutta. Koska kertalastit Inkooseen ovat suuria, on niiden rytmittäminen ja koordinointi tärkeää jatkuvan tarjonnan varmistamiseksi. Myös riittävä kaasunsaannin joustavuus kysynnän heilahdellessa, esimerkiksi lämmitystarpeen mukaan, on huomioitava. Erityinen tilanne jatkuu merenalaisen kaasuputken korjaamiseen asti, joka tapahtunee aikaisintaan huhtikuussa 2024.
LNG:n purkuvuorot Inkoon terminaaliin jaetaan avoimin periaattein ja tasapuolisesti kilpailevien maahantuojien kesken. Gasgrid ilmoitti 6.11., että talven LNG-lastien varauskirja on täytetty onnistuneesti. Tämä on erinomainen lähtökohta talven kaasutoimitusten turvaamiseksi. Gasgrid, kaasuyhtiöt ja eri viranomaiset varmistavat eri tavoin toimitusten jatkuvuutta.
EU:lla on monta roolia
Suomi on osa eurooppalaisia sähkön ja kaasun sisämarkkinoita, joilla on yhteiset säännöt. EU on myös tukenut Balticconnectoria ja muuta eurooppalaisen kriittisen infrastruktuurin rakentamista.
EU ei ole toistaiseksi asettanut kaasun tuontipakotteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Parhaillaan neuvoteltavassa lainsäädännössä, nk. kaasupaketissa, jäsenvaltioille annetaan kuitenkin mahdollisuus kieltää venäläisen kaasun tuonti alueelleen. Energiakriisin myötä EU on myös mahdollistanut kaasun yhteisostoja AggregateEU-yhteisostojärjestelyn kautta – suomalaiset ostajat eivät ole tätä ainakaan toistaiseksi kuitenkaan hyödyntäneet.
Onpa EU:n säännöstössä myös velvoite tehdä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi poikkeustilanteissa nk. yhteisvastuusopimus putkella liitettyjen jäsenvaltioiden välillä. Tällainen sopimus on juuri tulossa voimaan Suomen ja Viron välillä – soveltaahan sitä ei käytännössä toki voida ennen kuin kaasuputki välillämme on korjattu.
Globaalit markkinat kehittyvät
Kuin kansainvälistä toimintaympäristöä heijastaen, kaasumarkkinamme ovat siis muuttuneet radikaalisti muutamassa vuodessa. Riippuvuus yhdestä toimituslähteestä on vaihtunut maailmanlaajuisiin tarjontalähteisiin. Niinpä kaasun hintaan meilläkin vaikuttavat sellaiset seikat kuin Kiinan talouden vaihtelut tai lakot australialaisilla terminaaleilla.
IEA:n arvion mukaan myyjän markkinoista ollaan kuitenkin parin vuoden sisällä siirtymässä ostajan markkinoihin, kun hyvin merkittävä määrä uutta LNG-vientikapasiteettia esimerkiksi Qatarissa otetaan käyttöön. Toivoa siis sopii rauhaisampaa tulevaisuutta.
Riku Huttunen, ylijohtaja, TEM:n energiaosaston päällikkö