Kilpailulain muutokset ehkäisisivät markkinoiden haitallista keskittymistä

Tietyt liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat tulee ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). KKV puuttuu kauppaan, jos sen katsotaan estävän tehokasta kilpailua Suomessa. Hallitus esittää kilpailulain yrityskauppojen ilmoituskynnykseen alentamista.

Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 19.9.2022.

”Jatkossa useammat yrityskaupat tulisivat ilmoitettavaksi ja tutkittavaksi. Tavoitteena on estää markkinoiden haitallista keskittymistä ja kuluttajiin kohdistuvaa hintojen nousua. Kilpailua vahvistamalla edistämme toimivia suomalaisia markkinoita hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

KKV:n tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Nykyään yrityskaupat tulee ilmoittaa, jos osapuolten yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto on 350 miljoonaa euroa. Vähintään kahden yrityskaupan osapuolen kummankin liikevaihtoa koskeva raja laskisi nykyisestä Suomesta kertyvästä 20 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon.

Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ilmoituskynnys määräytyisi jatkossa Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella maailmanlaajuisen sijaan. Kansallisen yrityskauppavalvonnan tehtävänä on ehkäistä markkinoiden haitallista keskittymistä Suomessa. Jatkossa ilmoituskynnyksellä olisi vahvempi yhteys suomalaisiin markkinoihin ja kaupan haitallisiin vaikutuksiin Suomessa.

Esityksellä tehtäisiin myös selvennyksiä ja korjauksia kilpailulain kolmeen muuhun pykälään. Ilmoittamisvelvollisuuden muutoksella ei olisi vaikutusta yrityskauppojen arviointiprosessiin tai puuttumiskynnykseen.  

Tavoitteena torjua kuluttajahaittaa ja hintojen nousua

Nykyiset yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtorajat ovat korkeat Suomen kansantalouden kokoon nähden. Niiden alle jää toimialoja sekä tuote- ja maantieteellisiä markkinoita.
Muutos parantaisi KKV:n mahdollisuuksia tutkia nykyisen ilmoituskynnyksen alle jääviä yrityskauppoja, jotka voisivat johtaa markkinoiden haitalliseen keskittymiseen ja hintojen nousuun. 

Nykyisellä ilmoituskynnyksellä KKV:n käsiteltäväksi tulee vuosittain noin 30 yrityskauppaa. Muutoksen jälkeen yrityskauppailmoituksia tulisi vuosittain lisää noin 30–40, eli ilmoitusten määrä noin kaksinkertaistuisi. Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen johtaisi varovaisen arvion mukaan 50–67 miljoonan euron välittömiin kuluttajahyötyihin. Muutoksella ehkäistäisiin arviolta neljästä kuuteen kilpailulle haitallista yrityskauppaa lisää vuosittain. 

Kasvava ilmoitusten määrä lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa, mutta kasvu olisi maltillinen verrattuna uudistuksella saavutettaviin hyötyihin. KKV:lle ohjataan lisäresursseja kasvaneeseen ilmoitusmäärään vastaamiseksi vuoden 2023 talousarvioesityksestä.

Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta. Sidosryhmiä on kuultu esityksen valmistelussa kahdella lausuntokierroksella sekä kahdessa kuulemistilaisuudessa. Lausuntopalaute on huomioitu esityksen jatkovalmistelussa. 

Yrityskauppojen ilmoituskaavaa on tarkoitus muuttaa loppuvuodesta

Samanaikaisesti yrityskauppojen ilmoituskynnyksen muuttamisen kanssa työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yrityskauppojen ilmoituskaavan muutosta. Tämän yhtenä tarkoituksena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa sellaisten järjestelyjen ilmoittamisessa, jotka eivät todennäköisesti aiheuta kilpailuongelmia. Ilmoituskaavan muutos on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksena loppuvuoden 2022 aikana ja se tulisi voimaan vuoden 2023 alusta. 

Yrityskauppojen ilmoituskaavassa pyydetään muun muassa tietoja, joiden perusteella arvioidaan kilpailulain mukaisten liikevaihtorajojen täyttymistä. Ilmoituskaavan uudistus on yritysten ja KKV:n kannalta kuitenkin hyödyllistä esitetystä ilmoituskynnyksen muuttamisesta riippumatta. 

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
hallitusneuvos Virve Haapajärvi, p. 029 5047 027
erityisasiantuntija Iiro Ihanamäki, p. 029 5047 217