Kuinka Suomi saavuttaa tekoälyvision 2030? − Tekoäly 4.0 -ohjelman väliraportti kokoaa yhteen ehdotuksia konkreettisista tavoitteista ja toimenpiteistä

Tekoäly 4.0 -ohjelman tavoitteena on, että suomalaisen teollisuuden valttikortteja vuonna 2030 ovat kestävyys, uudistumiskyky, teknologinen edelläkävijyys ja ratkaisut, jotka mahdollistavat hiilikädenjäljen kasvattamisen. Ohjelman väliraportti kokoaa yhteen konkreettiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vuoden 2030 tekoälyvision saavuttamiseen.

Elinkeinoelämää muokkaavat neljäs teollinen vallankumous, eli tuotannon ja palvelujen digitalisaatio, sekä siirtymä kohti kestävää, planeetan rajat huomioivaa toimintaa. Vuonna 2020 käynnistyneen Tekoäly 4.0 -ohjelman tavoitteena on, että Suomi on kaksoissiirtymän, eli digitaalisen ja vihreän siirtymän, edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.

”Tavoitteenamme on, että suomalaiset pk-yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa digitalisaatiokehityksen kärjessä. Vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat kestävän kehityksen ja taloudellisen kilpailukyvyn merkittävimmät ajurit. Tekoäly 4.0 -ohjelmassa keskitytään erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksien digitalisaatioon ja arvonluonnin uusiutumiseen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

”Suomalaisen teollisuuden valttikortteja ovat kestävyys, uudistumiskyky ja teknologinen edelläkävijyys. Valmiutemme pysyä teknologian ja tekoälyn kärkimaana ovat olemassa, mutta ne vaativat konkreettisia, pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä jo tänään”, sanoo Tekoäly 4.0 -ohjelman puheenjohtaja Jussi Herlin.

Syksyn 2021 aikana ohjelman temaattiset alatyöryhmät ovat yhdessä sidosryhmien kanssa tarkentaneet tavoitteita ja määrittäneet avaintuloksia sekä niiden vaatimia toimenpiteitä ja mittareita. Nyt julkaistu väliraportti kokoaa yhteen alatyöryhmien työn tulokset ja neljä ehdotusta, joiden avulla visio vuoden 2030 Suomesta kaksoissiirtymän voittajana saavutetaan.

1. Suomen investoitava kärkiteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon

Tekoälyn kärkimaana pysyminen vaatii kasvavia panostuksia uuteen osaamiseen ja kärkiteknologioihin, esimerkiksi datatalouteen, datapohjaiseen arvonluontiin, suurteholaskentaan ja verkkoteknologian sekä tekoälyn yhteensovittamiseen liittyviin teknologioihin. Osaamisen kasvattamisen lisäksi Suomeen on pystyttävä houkuttelemaan nykyistä enemmän kansainvälisiä huippuosaajia.

2. Luontoälykkyys ja digiteknologian ovat avain kestävän kehityksen kolmoisvoittoon

Luontoälykkyys tarkoittaa, että yritykset luovat tuotteillaan ja ratkaisuillaan yhteiskunnalle taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä. Panostaminen yhtäaikaisesti luontoälykkyyteen ja digiteknologiaan vie Suomea kohti kestävän kehityksen kolmoisvoittoa. Kolmoisvoitolla viitataan taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen hyötyyn, eli käytännössä liiketoiminnan kasvuun, parempaan työllisyyteen ja hyvinvointiin sekä ilmasto- ja ympäristöhyötyihin.

3. Suomalaisyritykset digitalisaation edelläkävijöitä kansainvälisissä vertailuissa

Pienet ja keskisuuret teollisuusyritykset ovat Suomen kansantalouden ydintä. Taloutemme kestävä kehitys riippuu merkittävällä tavalla siitä, miten pk-yritykset pystyvät nostamaan tuottavuuttaan, parantamaan kilpailukykyään ja keventämään ympäristöjalanjälkeään muun muassa uuden teknologian avulla.

Pk-yritysten digikehityksen esteinä ovat esimerkiksi niukat resurssit, arjen kiire ja osaamisen puute. Näihin esteisiin on pureuduttava sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän keinoin.

4. Suomi aktiivisesti mukana EU:n tekoäly-, data- ja teollisuusstrategioiden luomisessa

Suomen tulee olla aktiivinen tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvässä kehityksessä EU:ssa. Suomalaista osaamista tulee tehdä paremmin näkyväksi EU:ssa, ja Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa aktiivisesti muun muassa meille potentiaalisiin vientialoihin.

Tekoäly 4.0 -ohjelma jatkaa työskentelyä ensi vuonna priorisoimalla ja tarkentamalla toimenpide-ehdotuksia. Ohjelman toiminta jatkuu maaliskuuhun 2023 saakka. 

Lisätiedot:
Tekoäly 4.0 -ohjelman puheenjohtaja Jussi Herlin, jussi.herlin@kone.com 
osastopäällikkö, Tekoäly 4.0 -ohjelman varapuheenjohtaja Ilona Lundström, TEM, p. 029 504 7186
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, TEM, p. 0295 047 213
johtava asiantuntija, Satu Vasamo-Koskinen, TEM, p. 029 504 7073
suunnittelija Kristine Alanko, TEM, p. 029 504 7344