Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Lähtökohtana tavoite – kunnat vaikutuksia hankkimassa

20.5.2021 9.43
Kolumni

Mitä vaikutusten hankinta tarkoittaa? Millaisia välineitä kunnilla on vaikutusten hankinnan toteuttamiseen? Tilannekuva kuntien vaikutusten hankintatavoista ja ymmärryksestä on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.

Vaikutusten hankinnasta puhutaan kunnissa jopa yllättävän paljon. Haastattelimme 27:n kunnan edustajia ja näistä 2/3:ssa vaikutusten hankinta on ollut enemmän tai vähemmän keskustelussa. Mutta se, mitä vaikutusten hankinnalla tarkoitetaan, vaihtelee. Siinä, missä yksi määrittelee vaikutusten hankinnan uudenlaiseksi toimintamalliksi, jolla pyritään säästämään kustannuksia kohdistamalla resurssit vaikuttavammin, korostaa toinen vaikutusten hankintaa ratkaisuna ilkeisiin ongelmiin, kolmas puolestaan näkee sen keinona sujuvampiin palvelupolkuihin ja parempaan asiakasarvoon ja neljäs keinona pidentää toiminnan arvioinnin aikajännettä.  

Vaikutusten hankintaa toteutetaan tällä hetkellä pääasiassa SIB-mallin avulla. Sen lisäksi kunnissa on pohdittu sisäsyntyisesti yksittäisiä vaikutusten hankinnan mahdollisuuksia. Vaikutusten hankinta, esim. SIB-mallin (Social Impact Bond) avulla on monivaiheinen prosessi, eikä tällaista prosessia voi ottaa hetkessä haltuun. Ne kunnat, joissa vaikutusten hankintaa toteutetaan SIB-mallin avulla, ovat saaneet syvällisen oppimiskokemuksen vaikutusten hankinnan vaatimuksista ja eri vaiheista. Toisaalta on myös kuntia, joille vaikutusten hankinnan ajatus on uusi. Kaiken kaikkiaan valmiudet ja lähtökohdat vaikutusten hankintaan eri kunnissa ovat todella vaihtelevat. 

Mikään malli tai toteutus ei voi tapahtua irrallaan kuntien toimintaympäristöstä. Siksi on tärkeää pohtia sitä, millainen ja miten suotuisa maaperä kunnissa on uusille hankinnan toimintatavoille ja toteutuksille. Kunnat ovat pääasiassa hyvin kiinnostuneita uusista tavoista ja mahdollisuuksista kehittää palveluitaan. Kuntien resurssit ovat kuitenkin vaihtelevia, erityisesti tämä korostuu pienten ja suurien kuntien vertailussa. Pienten kuntien kaikki käsiparit ovat kiinni käytännön tekemisessä, kun taas suurimpiin kuntiin on muodostunut hyvin verkottunut ja asiantunteva kehittäjien heimo. Resurssien lisäksi kyse on myös siitä, millaista osaamista ja tietoa kunnilla on käytettävissä sekä kuntien päätöksenteon ilmapiiristä. Osa kunnista haluaa kokeilla ensimmäisen joukossa uusia mahdollisuuksia, toiset taas odottavat mieluummin muiden kokemuksia ja toimivat saadun tiedon ja kokemusten pohjalta. 

Mitä pitäisi tehdä ja tapahtua, jotta vaikutusten hankinta yleistyisi? Tieto ja toimintakulttuuri ovat tässä avainasemassa. Kuntien lähtötilanteet ovat varsin erilaisia, joten tarvitaan kohdennettuja keinoja erilaisille kunnille vaikutusten hankinnan hyödyntämiseen. Lisäksi tarvitsemme yhteisen käsitteellisen näkemyksen siitä, mitä vaikutusten hankinta on ja tämän tiedon jalkauttamista kuntiin. Kuntien tulee ravistella suoritteisiin ja palvelutapahtumiin kiinnittynyttä ajattelutapaansa ja tehdä tilaa pitkäjänteiselle ennakoivalle ja ehkäisevälle työlle, jossa eri professioiden viisaus yhdistyy. Ennen kaikkea vaikutusten hankinnassa on kysymys inhimillisestä hyvinvoinnista, jonka arvo on merkittävä vallitsevassa maailmantilanteessa. Haastava tilanne näkyy myös kuntatalouden paineina ja tästäkin näkökulmasta katsoen kuntien on syytä ottaa selvää vaikutusten hankinnan potentiaalista. Olennainen kysymys on: miten saamme käytettyä yhteisiä resurssejamme mahdollisimman vaikuttavasti. Kun toiminnan tavoite asetetaan vaikutusten hankinnassa lähtökohdaksi, päästään toteutuksia suunnittelemaan aivan uudesta näkökulmasta. Vaikutusten hankinnassa on kyse kokoaan suuremmasta muutoksesta. Uuden toiminta- ja ajattelutavan myötä kunnat saavat käyttöönsä työkalut, joilla on mahdollista ravistella ja uudelleensuunnata palveluajattelun logiikkaa.   

Anni Kyösti, tutkija, Tampereen yliopisto
Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto 

Kolumni
Sivun alkuun