Ministeri Tiilikainen: Puhtaan energian paketti eteni hyvin energianeuvostossa
EU:n energiaministerit saavuttivat 18.12.2017 yhteisymmärryksen neljästä puhtaan energian pakettiin kuuluvasta lakiesityksestä: uusiutuvan energian direktiiviesityksestä (REDII), EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannan hallintomallista sekä sähkömarkkinoiden direktiivi- ja asetusehdotuksista.
– Nyt edistetty puhtaan energian paketti vaikuttaa olennaisilta osiltaan mahdollistavan sekä Suomen omien että EU:n yhteisten strategisten tavoitteiden toteuttamisen kunnianhimoisella tavalla. Jatkoneuvotteluissa on pidettävä huolta siitä, että valittavat ohjauskeinot ovat ennakoitavia, kustannustehokkaita ja järkevästi mitoitettuja, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Sähkömarkkinadirektiivistä saavutettu yhteisymmärrys, jolla osaltaan uudistetaan EU:n sähkön sisämarkkinoiden toimintaa. Direktiivin tavoitteena on parantaa markkinalähtöisiä toimintatapoja ja lisätä kuluttajien mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja esimerkiksi kysynnän ajalliseen jaksottamiseen. Toimivat sähkömarkkinat ovat avain paitsi tehokkuuden lisäämiseen myös kustannusten vähentämiseen ja taloudelliseen kasvuun.
– Sähkömarkkinamallin lähtökohtana ovat Energy only -tyyppiset markkinat, joilla hinnat määräytyvät ketterästi kannustaen kysynnän joustoihin ja sähkövarastojen kehittämiseen. Neuvoston käsittelemät ehdotukset antavat kehitykselle hyvää pohjaa. Toimivat päivänsisäiset ja säätösähkömarkkinat mahdollistavat siten sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkosähkön laajemman hyödyntämisen, Tiilikainen arvioi.
– Miinuspuolelle jäi se, että kuluttajahintojen kansallinen sääntely on neuvoston kannan mukaan edelleen mahdollista pitkälle tulevaisuuteen. Olennaista toki on, että tällainen hintojen manipulointi ei saa kuitenkaan vääristää eurooppalaisia tukkumarkkinoita, Tiilikainen jatkaa.
Sähkömarkkina-asetuksessa Suomen kannalta keskeinen auki ollut asia liittyi ns. strategisiin reserveihin. Neuvoston ratkaisun mukaan päästörajoitukset linjattiin reservilaitoksille seuraavasti: joko keskimäärin alle 700 grammaa CO2/kWh per vuosi asennettua kW:ta kohden tai 550 grammaa CO2-päästöjä per kilowattitunti. Suomen tehoreservijärjestelmän kannalta ratkaisu on toimiva.
Energiaunionin hallintomallilla luodaan pelisäännöt EU-tason energiatavoitteiden ja jäsenvaltioiden kansallisten politiikkojen yhteensovittamiselle ja seurannalle. Keskeisenä keinona ovat integroidut energia- ja ilmastosuunnitelmat, joita tarkastellaan yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kesken ja jotka päivitetään säännöllisesti. Nämä suunnitelmat annetaan 10 vuoden välein. Sen jälkeen jäsenvaltio raportoi komissiolle toimeenpanon etenemistä joka toinen vuosi.
– Ensimmäiset energia- ja ilmastosuunnitelmat toimitetaan komissiolle todennäköisesti vuoden 2019 loppuun mennessä. Samaan aikaan laadittavaksi tulee pitkän aikavälin vähäpäästöstrategia. Suomelle on tärkeää, että kaikki relevantit olosuhteet – mm. bioenergian hyödyntämiseen liittyen – voidaan ottaa huomioon tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa, ministeri Tiilikainen painottaa.
Uusiutuvan energian osuutta EU:n energian loppukulutuksesta kuvataan suuntaa antavalla kehityspolulla vuoden 2020 tasosta (20 %) vuoden 2030 tasoon (27 %). Kehityspolun tarkastelupisteiksi määräytyivät vuodet 2023 (jossa 24 % vuoden 2030 tavoitteesta saavutettuna), 2025 (40 % saavutettuna) ja vuosi 2027 (60 % saavutettuna).
Suomen kannalta kokouksen tärkein aihe oli uusiutuvan energian direktiiviesitys (RED II), joka luo kehikon uusiutuvien edistämiselle vuoteen 2030 saakka. Jäsenvaltioiden tulee yhteisesti varmistaa, että EU-tason sitova, vähintään 27 prosentin, tavoite uusiutuvan energian osuudesta loppukulutuksesta toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Toimien tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä.
– Tämä energianeuvosto ja RED II -vaikuttaminen ovat olleet Suomelta ja TEM:ltä suuri edunvalvonnallinen ponnistus. Neuvottelut olivat haastavat, joten voimme olla tuloksiin tyytyväisiä, vaikka kaikkiin tavoitteisiimme emme pilkulleen päässeet, Tiilikainen arvioi.
– Suomen vaativien päästövähennystavoitteiden kannalta meille erityisen tärkeät asiakokonaisuudet, liikennesektori ja biopolttoaineiden mahdollisimman laaja raaka-ainepohja ratkesivat hyväksyttävällä tavalla. Saavutettu ratkaisu luo – yhteispäätösmenettelyn läpäistessään – jatkuvuutta ja ennakoitavuutta biopolttoaineiden tuotannolle ja hyödyntämiselle niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Jatkossa on tärkeää, että kunnianhimon tasoa pystyttäisiin biopolttoaineiden osalta nostamaan.
Liikenteen uusiutuvan energian kokonaisosuudeksi vuodelle 2030 päätettiin 14 %, kehittyneiden biopolttoaineiden (Annex IX A-osa) vähimmäisosuudeksi 3 % vuonna 2030 ja 1 % vuonna 2025 sekä ensimmäisen sukupolven polttoaineiden maksimiosuudeksi 7 %. Kehittyneiden biopolttoaineiden osuuksien laskennassa saa käyttää tuplalaskentaa ja raideliikenteen uusiutuvan sähkön osuuden saa laskea liikenteen yleistavoitteeseen kaksinkertaisena. Kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-ainelista (Annex IX A-osa) pysyi samana kuin ILUC-direktiivissä.
Suomen kannalta on myös tärkeää, että kaikkia kestäviä biopolttoaineita voidaan käyttää liikenteen uusiutuvan energian minimitavoitteen täyttämiseksi.
Saavutettu tulos bioenergian kestävyyskriteerien osalta mahdollistaa yhdessä aiemmin hyväksytyn LULUCF-asetuksen kanssa, metsäenergian järkevän hyödyntämisen. Puuraaka-aineen kysyntä perustuu ennen kaikkea metsäteollisuuden ja ylipäänsä puuta jalostavan teollisuuden tarpeisiin, Tiilikainen muistuttaa.
Neuvoston tiedote energianeuvoston tuloksista
Lisätiedot:
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
asiantuntija Katja Tuokko, TEM, puh. 050 465 5533