Nurmon Bioenergia Oy:lle energiatukea biokaasulaitoksen rakentamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 17.12.2018 Nurmon Bioenergia Oy:lle energiatukea enintään 9 364 000 euroa biokaasulaitoksen rakentamiseen Nurmoon parin kilometrin päähän Atrian elintarviketehtaasta. Laitos on tähän mennessä suurin biokaasun liikennekäyttöön suunniteltu hanke Suomessa.
Biokaasulaitos käyttäisi raaka-aineena maataloudesta syntyviä lantoja, teurastamon biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita sekä kasvibiomassoja.
Tuotannon käynnistyessä kaasua käytetään aluksi lähinnä teollisuuden polttoaineena ja kysynnän kasvaessa vuoteen 2025 mennessä lähes koko tuotanto käytettäisiin liikennepolttoaineena. Laitoksen täysi tuotantoteho vastaa 6 000 henkilöauton keskimääräistä energiankulutusta.
Laitoksen nesteytetyn biokaasun vuosituotanto vähentää hiilidioksidipäästöä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna vastaavaan käyttöön dieselpolttoaineella. Lisää päästövähennyksiä syntyy lannan metaanipäästöjen vähenemisestä maataloussektorilla.
– Biokaasulla on merkittävä rooli, erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä, kun tavoittelemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia vähennyksiä. Nurmon biokaasulaitos toteuttaa hienolla tavalla myös kiertotaloutta, kun se hyödyntää muiden toimialojen jätteitä ja myös sen oman prosessin jätemateriaali päätyy jatkokäyttöön, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Biokaasu tuotetaan orgaanisista raaka-aineista mädätysprosessissa. Sivutuotteina syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää kokonaisuudessaan tuotantoon sopivana lannoitteena sellaisenaan tai jatkojalostettuna.
Uutta teknologiaa hankkeessa edustaa lannan käyttö pääraaka-aineena tässä kokoluokassa ja teknologia, jossa on yhdistetty biokaasuprosessi, mädätysjäännöksen jatkojalostus sekä tuotekaasun puhdistus ja nesteytys.
Lantojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on Suomessa vielä vähäistä. Nurmon bioenergia Oy neuvottelee biokaasun puhdistus- ja nesteytysteknologian laitostoimituksesta kotimaisen toimijan kanssa. On arvioitu, että laitoskokonaisuudella on myös hyvät vientinäkymät.
Laitoksen biokaasun puhdistusprosessin suunnittelussa on huomioitu hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. Kun talteenotto tulee taloudellisesti kannattavaksi, hiilidioksidi voidaan ottaa talteen. Yritys on kaavaillut prosessin edelleen kehittämistä myös mädätysjäännöksen kiintoaineen jatkokäytön osalta. Siitä voidaan jalostaa biohiiltä ja ravinnepellettejä.
Energiatukea myös Tampereelle geotermisen energiaan ja Kuhankosken vesivoimalaan
TEM on myöntänyt uuden teknologian perusteella energiatukea TEGS Finland Oy:lle enintään 2 123 000 euroa geotermisen energian tuotantolaitoksen rakentamiseen Tampereelle. Hankkeen geoterminen lämpökeskus tuottaisi 29 050 MWh lämpöä vuodessa kaukolämpöverkkoon. Siinä porattaisiin 7-8 km syvyinen lämpökaivo, joka lämmittäisi kiertävän veden kaukolämpöverkkoon sopivaksi.
Koskienergia Oy:lle myönnettiin energiatukea enintään 2 875 000 euroa uuden vesivoimalaitoksen rakentamiseen Kuhankoskelle, Laukaan kuntaan. Uuden vesivoimalaitoksen teho on arviolta 5 MW ja keskimääräinen vuosituotanto 35 GWh. Hankkeessa myös hyödynnetään generaattoreiden tuottama hukkalämpö vesivoimalaitoksen rakennuksissa.
– Päästöttömät lämmöntuotantohankkeet, kuten Tampereen geotermisen energian hanke, antavat meille kuvaa tulevaisuuden energiantuotannosta. Uuden teknologian pilotointi nousee merkittävään arvoon ilmastonmuutosta vastaan taistellessa. Lisäksi myös erilaisten energiatuotantomuotojen ylläpito, muun muassa jo rakennetun vesivoiman päivittämisen muodossa, on tärkeää, kertoo ministeri Tiilikainen.
Energiatuki on energiapoliittinen investointitukiohjelma, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvaa energiantuotantoa etenkin päästökauppasektorin ulkopuolella sekä energiatehokkuutta. Valtaosa tuettavista hankkeista liittyy pienimuotoiseen sähkön- tai lämmöntuotantoon, liikennesektorin hankkeisiin tai energiatehokkuussopimusyritysten energiatehokkuusinvestointeihin. Viime vuosina tuen painopistettä on siirretty entistä enemmän uuden teknologian demonstraatio- ja referenssihankkeisiin.
Lisätiedot:
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815 (uusiutuva energia)
erityisasiantuntija Kati Veijonen, TEM, puh. 029 504 7170 (Nurmon ja Tampereen hankkeet)
erityisasiantuntija Annukka Saari, TEM, puh. 029 506 4189 (Kuhankosken hanke)