Paremman sääntelyn asiantuntijat ottavat varaslähdön Suomen EU-puheenjohtajakauteen
Kansalaiset hyötyvät, kun taloudellisen toiminnan tiellä ei ole tarpeettomia kustannuksia tai esteitä. Paremman sääntelyn EU-kokouksessa Helsingissä puhutaan mahdollistavasta lainsäädännöstä, kokeiluista – ja ennen kaikkea tulevaisuudesta.
Suomen puheenjohtajakausi osuu EU:ssa saumakohtaan, johon sopii puhe tulevaisuudesta. Helsingissä 27.-28.6. järjestettävän paremman sääntelyn virkamieskokouksen puheenaiheita ovat muun muassa mahdollistava lainsäädäntö, kokeilut, lakimuutosten jälkikäteisarviot sekä paremman sääntelyn näkymät 2020-luvun Euroopassa.
Kokouksen tavoitteena on löytää uusia avauksia ja etenemistapoja. Kokous toimii samalla lähtölaukauksena tulevan puolivuotiskauden paremman sääntelyn työlle.
- Suomi haluaa omalla EU-puheenjohtajakaudellaan ennen kaikkea syventää keskustelua paremman sääntelyn tavoitteista ja merkityksestä esimerkiksi EU:n kestävän kasvun kannalta, neuvotteleva virkamies Anu Laitinen TEM:stä kertoo.
Selkeä, ennakoitava, mahdollistava sääntely vahvistaa kilpailukykyä
Mitä kaikkea paremmalla sääntelyllä tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Osassa EU-jäsenmaita, kuten Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa, sääntelyn kehittäminen on vahvasti osa kilpailukykypolitiikkaa. Toisissa maissa, kuten Ranskassa ja Belgiassa, korostuu sen rooli osana oikeuspolitiikkaa.
Parempi sääntely on lainsäädännön kehittämistä, mutta ei pelkästään sitä. Käytännössä parempi sääntely on sääntelyn sujuvoittamista; sitä, että lait ja asetukset ovat niin kansalaisille kuin yrityksille toimivia, sujuvia ja reilua.
”Keskeistä on lisäksi, että säännökset on valmisteltu avoimesti, ja niiden vaikutukset on huolellisesti arvioitu”, Anu Laitinen tiivistää.
Helsingissä 27.-28.6. järjestettävään korkean tason kokoukseen osallistuu sääntelyn kehittämisen asiantuntijoita EU-maista, EU:n neuvostosta ja komissiosta, OECD:stä sekä kotimaasta. Seuraa Twitterissä: #EU2019FI #ParempiSääntely #BetterRegulation
Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa 1.7.2019.