Suomi mukana synnyttämässä EU:n innovatiivista akkuarvoketjua
Euroopan komissio hyväksyi 9.12.2019 seitsemän jäsenvaltion esittämän 3,2 miljardin euron julkisen tuen akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeille. Belgia, Italia, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi tarjoavat tulevina vuosina jopa 3,2 miljardin euron rahoituksen akkualan kokonaisuudelle. Julkisen tuen odotetaan saavan aikaan 5 miljardin euron yksityiset investoinnit.
Komission hyväksyntä perustuu EU:n valtiontukisääntöihin kuuluvaan IPCEI-tiedonantoon. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European interest (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke).
Suomi on hakenut komission hyväksyntää enimmillään noin 30 miljoonan euron tuille. Muista mukana olevista maista Saksa on hakenut hyväksyntää enimmillään 1,25 miljardin euron, Ranska 960 miljoonan, Italia 570 miljoonan, Puola 240 miljoonan, Belgia 80 miljoonan ja Ruotsi enimmillään 50 miljoonan euron tuille.
Suomessa lopulliset rahoituspäätökset tekee Business Finland vuoden 2020 aikana. Suomen mukana oleville yrityksille myöntämä tuki tulee jäämään komission hyväksymää maksimisummaa pienemmäksi.
Suomesta akkualan ensimmäisessä IPCEI-kokonaisuudessa on mukana neljä yritystä: BASF, Fortum, Keliber ja Terrafame. Keliber ja Terrafame ovat mukana kokonaisuuden raaka-aineisiin ja edistyneisiin materiaaleihin liittyvässä osassa, Fortum uudelleen käyttöön ja kierrätykseen liittyvässä osassa. BASF on mukana sekä hankkeen raaka-aine- ja materiaaliosassa että uudelleen käyttö- ja kierrätysosassa (ks. kuva komission tiedotteessa).
Komission hyväksymien tukien piirissä on mukana 17 välitöntä osanottajaa seitsemästä jäsenvaltiosta. Pääosa hankkeen välittömistä osanottajista on teollisia toimijoita. Mukana on myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja osalla osanottajista on aktiviteettejä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Hankkeen välittömät osallistujat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään sekä yli 70 ulkoisen kumppanin kanssa. Yhteistyötahot ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä julkisia tutkimuslaitoksia eri puolilla Eurooppaa.
Yksittäisillä investoinneilla on omat aikataulunsa. Koko IPCEI-hankkeen on määrä olla valmis vuonna 2031.
Akut ovat osa EU:n ilmastotoimia
Komission mukaan siirtymä hiilineutraaliuteen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia talouskasvulle, työpaikkojen synnylle ja tekniselle kehitykselle. Akkujen kysynnän uskotaan kasvavan erittäin nopeasti tulevina vuosina. Näkemyksellinen t&k&i-politiikka tarjoaa Euroopalle ja EU:n jäsenmaille mahdollisuuden hyödyntää muutos täysimääräisesti.
Akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeelle hyväksytty julkinen tuki on osa EU:n pyrkimystä rakentaa Eurooppaan kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen alan ekosysteemi. Komissio käynnisti vuoden 2017 lopulla European Battery Alliancen ja hyväksyi toukokuussa 2018 akkujen strategisen toimintasuunnitelman.
Komissio hyväksyi akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeen julkisen tuen EU:n valtiontukisääntöjen ja ennen kaikkea niin sanotun IPCEI-tiedonannon perusteella. Tiedonannossa on määritelty ehdot, joiden täyttyessä yhteisestä tärkeiksi määriteltyihin hankkeisiin myönnetyt tuet ovat hyväksyttäviä.
Jotta hanke on oikeutettu tukeen, sen täytyy muun muassa edistää EU:n strategisia tavoitteita, siinä pitää olla mukana useita jäsenmaita, mukana pitää olla yksityistä rahoitusta, hankkeen pitää tuottaa positiivisia ulkoisvaikutuksia EU-alueella ja tutkimuksen ja innovatiivisuuden näkökulmasta sen pitää olla erittäin kunnianhimoinen eli ylittää niin sanottu state of the art -taso. Lisäksi tuen kielteisten kilpailuvaikutusten on oltava rajalliset.
EU hyväksyi IPCEI-hankkeita koskevat valtiontukisäännöt vuonna 2014. Komissio hyväksyi IPCEI-tiedonannon pohjalta ensimmäisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaa koskevan tuen mikroelektroniikan alalla joulukuussa 2018.
Lisätiedot:
hankepäällikkö Jyrki Alkio, TEM, puh. 029 504 7103
kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen, TEM, puh. 029 504 7026 (EU:n valtiontukisäännöt)
teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, TEM, puh. 029 504 7189