TEM-julkaisu: Väestömuutoksilla on syvällisiä työmarkkinavaikutuksia
Julkaisussa tarkastellaan väestömuutosten työmarkkinavaikutuksia kuudessa Euroopan maassa. Politiikkavastaukset tilanteeseen ovat saman tyyppisiä eri maissa. Ne keskittyvät eläkejärjestelmiin, heikosti työmarkkinoille kiinnittyneiden saamiseen työhön, työvoimapolitiikkaan, osaamisen parantamiseen ja perheystävällisiin ratkaisuihin sekä maahanmuuttopolitiikkaan.
Useiden Euroopan maiden väestö ikääntyy, erityisesti 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen väestöön kasvaa. Kun syntyvyys alenee, kohdistuu muuttoliikkeeseen paineita. Myös alinta vanhuuseläkeikärajaa on nostettu ja nostetaan edelleen eri maissa. Väestömuutoksilla on syvällisiä työmarkkinavaikutuksia, politiikkavastaukset eri maissa ovat varsin samantyyppisiä. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta väestömuutosten työmarkkinavaikutuksia kuudessa maassa käsittelevästä tutkimuksesta.
Julkaisussa tarkastellaan väestömuutosten työmarkkinavaikutuksia kuudessa Euroopan maassa:
Saksassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa vanhushuoltosuhde heikkenee. 65 vuotta täyttäneitä on siis koko ajan enemmän suhteessa työikäiseen väestöön. Missään näistä kuudesta maasta syntyvyys ei riitä väestön uusiutumisen tasolle. Näin ollen muuttoliikkeellä on suuri merkitys.
Kun työikäinen väestö niukkenee, on työllisyysasteilla taipumus nousta. Näin on tapahtunut viime vuosina kaikissa kuudessa maassa, vastaavasti työttömyysasteet ovat laskeneet. Viime vuosina työn tuottavuus ei ole laskenut missään näistä maista ja joissain se on noussut.
Vanhushuoltosuhteen kehityksessä Saksa ja Ruotsi ovat aivan viime aikoina pysyneet liki ennallaan, kun muissa maissa se on jatkanut heikentymistään. Syntyvyyden kehitys on vaihtelevampi, Saksa ja Latvia ovat viime aikoina onnistuneet kasvattamaan sitä. Maahanmuutossa Latvia poikkeaa muista siinä, että maasta muuttaa yhä ulos enemmän ihmisiä kuin tulee sisään, joskin tilanne on tasoittumassa. Nettomaahanmuutto on kasvanut viime aikoina Virossa, Latviassa (vaikka taso edelleen negatiivinen), Alankomaissa ja Ruotsissa.
Suomen osalta sekä väestön että työmarkkinoiden tilanne on jäänyt viime vuosina useiden eri tekijöiden perusteella tarkastelun kuuden maan heikoimmaksi. Viime vuosien kehitys työmarkkinoilla on silti Suomessakin ollut myönteinen.
EU:n tilastovirasto Eurostatin laatimat väestöskenaariot osoittavat, kuinka merkittäviä vaikutuksia maahanmuutolla on väestökehitykselle jo vuoteen 2035 mennessä. Maahanmuutto näyttäisi riittävän kääntämään muutoin laskevan väestömäärän kasvavaksi Alankomaissa ja Ruotsissa ja pitämään sen likimain ennallaan Suomessa. Muissa kolmessa maassa väestöskenaariot näyttävät laskevilta.
Politiikkavastaukset ovat saman tyyppisiä eri maissa. Ne keskittyvät eläkejärjestelmiin, heikosti työmarkkinoille kiinnittyneiden saamiseen työhön, työvoimapolitiikkaan, osaamisen parantamiseen ja perheystävällisiin ratkaisuihin sekä maahanmuuttopolitiikkaan. Julkaisu perustuu kansainvälisen työmarkkinaennusteverkoston (ILMFN) työhön ja se sisältää kuuden maan asiantuntijoiden laatimat maaraportit sekä yhteenvetoartikkelin.
Lisätiedot:
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 029 504 7118
erityisasiantuntija Tallamaria Maunu, TEM, p. 029 5047 193