Työministeri Haatainen: Kehysriihestä ja lisätalousarviosta tukea työttömyyshakemusten käsittelyyn ja monialaiseen palveluun
– Olemme kehysriihessä ja lisätalousarviossa sopineet toimista, joilla vahvistamme heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluja. Nyt katse on vielä vahvasti akuutin kriisin selättämisessä, mutta samalla rakennamme jo näkymää koronan jälkeiseen aikaan. Monialaisen palvelun vahvistaminen on tärkeää, jotta nuoret ja pitkäaikaistyöttömät saavat tarvitsemansa palvelut myös mahdollisen nykyistä suuremman työttömyyden aikana, työministeri Tuula Haatainen kertoo.
– Monialaisia toimintamalleja, jossa työllisyys-, terveys-, sosiaalipalveluja sekä koulutusta tarjotaan yhtäaikaisesti henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan, vahvistetaan muun muassa työllisyyden kuntakokeiluilla, nuorten mielenterveyspalveluja lisäämällä sekä tuomalla kielikoulutusta neuvolapalveluihin. TE-toimistojen resursseja lisätään 20 miljoonalla eurolla, jotta voidaan varmistaa toimistojen palvelukyky, ministeri painottaa.
Työllisyyden kuntakokeilut käyntiin vuoden 2021 alusta lähtien
Työllisyyden kuntakokeilujen valmistelu jatkuu ja tavoitteena on käynnistää kokeilut vuoden 2021 alusta lähtien. Kokeiluun osallistuvat kunnat tulevat vastaamaan 1.1.2021 alkaen nuorten, maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden palveluista. Valtion ja kuntien resurssien ja osaamisen yhdistämisellä vastataan yhdessä työnhakijoiden ja yritysten kasvaneeseen palvelutarpeeseen.
Kokeilujen johdosta TE-toimistoille kehittämis- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavaan KEHA-keskukseen palkataan lisähenkilöstöä, joiden tehtävät liittyvät viestintään, henkilöstön perehdyttämiseen ja järjestelmä- ja käyttötukeen. KEHA-keskusten määrärahoja lisätään tätä tarkoitusta varten yhteensä 2,2 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2022.
Nuorisotakuun lisärahoitus suunnataan Ohjaamoihin ja oppisopimuksen kehittämiseen
TE-toimistojen toimintamenoja lisätään yhteensä 5,4 miljoonaa euroa vuosille 2021-2022. Lisäyksestä 5 miljoona euroa osoitetaan nuorten palvelujen integraation, toimintatapojen ja vaikuttavuuden vahvistamiseen Ohjaamotoiminnan kautta. Rahoitus kohdistetaan erityisesti psykososiaalisen tuen ja varsinkin lyhytpsykoterapiapalvelujen tarjoamiseen nuorille.
Loput 400 000 euroa käytetään uudenlaisen oppisopimusmallin pilotointiin. Pilotissa luodaan kokonaisvaltainen malli nuorten tavoittamiseksi, valmentamiseksi ja oppisopimuskoulutukseen ohjattavaksi. Osallistuvalle nuorelle tarjotaan määräaikainen työsuhde tutkinnon osaan tai sitä pienempään kokonaisuuteen suuntaavana oppisopimuskoulutuksena
– Lyhytaikaisella psykoterapialla on todettu olevan hyvä ennaltaehkäisevä vaikutus ja siksi haluamme laajentaa käynnissä olleen paikallisen mallin nuorten palveluissa valtakunnalliseksi. Oppisopimuksen kehittämistarpeet on tunnistettu pitkään ja on tärkeää, että saimme tähän nyt myös rahallisen panostuksen, työministeri iloitsee.
Perhevapailta töihin
Pitkään perhevapailla olevien työllistymistä tuetaan Perhevapailta töihin -laajennuksella. Hankkeessa helpotetaan työvoiman ulkopuolella olevien pääsyä töihin ja laajennetaan kohderyhmään maahanmuuttajavanhemmat. Neuvoloissa ja perhekeskuksissa tarjottaviin palveluihin sisältyisi muun muassa uravalmennuksia, joihin sisältyisi kieli- ja tulkkauspalveluita sekä lastenhoitopalveluita.
Kokeiltavien toimenpiteiden rahoitukseen lisätään 2 miljoonaa euroa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin vuodelle 2021 ja vuodelle 2022. Toimeenpanoa varten ELY-keskusten toimintamenoja lisätään yhteensä 340 000 eurolla vuodessa vuosiksi 2021–2022.
Lisäksi ELY-keskusten määrärahoja lisätään 1,2 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 lähtien, jonka turvin ELY-keskukset voivat ylläpitää kotouttamisen nykyresursseja.
Harmaan talouden torjuntaan lisäresursseja
Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia vahvistetaan. Vaalikaudelle ohjelmaan on varattu yhteensä 20 miljoonaa euroa, josta julkisen talouden suunnitelmassa kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön konsernin toimijoille yhteensä vajaat 3,4 miljoonaa euroa.
Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoja lisätään 2,35 miljoonalla eurolla vuosina 2021-2023 yritystietojen julkisuuden lisäämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin osoitetaan yhteensä 490 000 euron lisäys vuosille 2021–2022 käytettäväksi harmaata taloutta koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen sekä lainsäädäntö- ja projektiresurssien vahvistamiseen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston käyttöön ohjataan reilut 400 000 euroa kilpailutusjärjestelmän tarjoustietojen saatavuuden varmistamiseen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvontaa vahvistetaan
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvontaa vahvistetaan vuodesta 2022 alkaen. Kartellien paikallistamisen ja näytön keräämiseen sekä arvioinnin tueksi panostetaan lisää tutkinnan aikaisen datan analysointiin.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 029 504 7232
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135