Työvoima- ja kotoutuskoulutusten laatua ja vaikuttavuutta seurataan
Minkälaista työllistämistä tukevaa apua voisi tarvita nuori, ammattiin valmistunut, vasta työuraansa aloitteleva työnhakija? Tai syystä tai toisesta pidempään työelämästä syrjässä ollut työnhakija? Tai maahamme muualta tullut, Suomessa työtä hakeva henkilö?
Tässä muutamia kysymyksiä, joihin julkisilla työvoimapalveluilla voidaan vastata. Asiantuntijat ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa etsivät parhaita ratkaisuja työttömien työnhakijoiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi huomioiden alueiden työnantajien työvoiman löytymisen haasteet.
Taloudellisesti hankinnat ovat mittavia. ELY-keskusten vuonna 2018 hankkimia valmennuksia (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus) on valtakunnallisesti ostettu 26 054 094 eurolla. Kotoutumiskoulutuksia on vuonna 2018 ostettu valtakunnallisella tasolla yhteensä 59 421 158 eurolla. Tämän vuoksi on hyvä katsoa, mihin valtion rahaa käytetään, mitä tavoitteita palveluille asetetaan, miten tavoitteisiin päästään ja millä tavoin palveluita seurataan ja valvotaan.
Vuonna 2018 työvoimakoulutuksessa opiskelijoita oli puolivuotisseurannan mukaan 23 571, erilaisia koulutuksia oli 1538 kappaletta. Kotoutumiskoulutuksissa osallistujia seurantajaksolla oli 12 627 henkilöä, koulutuksia 318. Uravalmennuksissa henkilöitä oli 26 112. Asiakaspalautteen keskiarvo uravalmennuksissa ja kotoutumiskoulutuksissa oli viime vuonna 4,2 (1–5, josta 5 paras). Asiakaspalautteen keskiarvo työvoimakoulutuksista puolestaan oli lähes yhtä hyvä, eli 4,1. Palveluissa olevat antavat kokonaisuutena hyvää palautetta saamistaan palveluista kautta linjan riippumatta siitä, onko kysymys työvoimakoulutuksesta tai valmennuksesta.
Kotoutumiskoulutus, uravalmennus ja työvoimakoulutus ovat hyviä väyliä työelämään
Kotoutumiskoulutuksen tulokset ovat rohkaisevia. Tilastojen mukaan koulutuksen jälkeen 28 % on työttömänä työnhakijana eli valtaosa heistä on siirtynyt ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai omaehtoiseen koulutukseen ja on sen kautta valmistautumassa työelämään.
Tutkimustuloksista tiedämme, että alkuvaiheen työelämäkontaktit ovat tärkeitä työllistymisen kannalta. Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen vahvuutena onkin työelämälähtöisyys, sillä koulutukseen sisältyy työelämäharjoittelu. Kotoutumiskoulutukseen myös päästään aiempaa huomattavasti nopeammin.
Myös työvoimakoulutuksen vaikuttavuus kolme kuukautta jälkeen koulutuksen päättymisen on hyvä, koulutuksen suorittaneista suuri osa työllistyy tai siirtyy muualle kuin takaisin työttömäksi työnhakijaksi seurantajakson tammi-elokuu 2018 seurannan mukaan.
Uravalmennusten tavoitteena puolestaan on tasoittaa tietä työllistymiseen, auttaa ammatinvalinnassa, opastaa työnhaussa. Työllistyminen ei uravalmennuksessa ole välttämättä suoraa, vaan valmennukset on hyvä nähdä siltana työelämään muuttuneissa elämäntilanteissa. Uravalmennusten jälkeen takaisin työttömyyteen joutuu palaamaan kuitenkin vain noin 56 % uravalmennuksen suorittaneista.
Palvelujen laatua seurataan tarkasti
Palvelujen laatu on merkittävä osa työvoimapalveluiden hankinnan kaikissa vaiheissa. Jo hankintalaki turvaa sen, että kaikkia tarjouksen tehneitä kohdellaan tasa-arvoisesti, oikeudenmukaisesti ja luotettavasta. Hankintalain osuus laadun varmistamisessa näkyy jo siinä, että kaikkien tarjousten ja tarjoajien on oltava kelpoisia tarjoajia kussakin hankinnassa.
Laadun vähimmäisvaatimuksia tarjouspyynnöissä ovat vakavaraisuus, tarjoajan soveltuvuus (kuten rikkeettömyys koulutustoimintaan liittyen, vero- ja sosiaaliturvamaksujen hoitaminen). Muita yleisiä laatuvaatimuksia tyypillisesti ovat asiantuntijaosaaminen, joka usein tarkoittaa omaa korkeakoulututkintoa sekä työkokemusta ja osaamista vastaavasta toiminnasta, esim. kokemusta korkeakoulutasoisessa kouluttamisessa. Tarjoajalta vaaditaan takeita siitä, että se pystyy toteuttamaan palvelun laadukkaasti, mikä on lähtökohta kaikissa hankinnoissa.
Koulutus-, valmennus- tai muissa julkisissa työvoimapalveluissa tehdään molempia osapuolia sitovat sopimukset, joissa määritellään palvelun laatu sekä tavat mahdollisten laatupoikkeamien, reklamaatioiden käsittelylle. Palveluntarjoaja vastaa luonnollisesti siitä, että resursoi henkilöstönsä ja toimintansa tarjouksessaan ja sopimuksissa esitetyllä tavalla.
Työvoimapalveluiden asiakaspalautetta seurataan tarkasti TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa. Myös TEM seuraa asiakaspalautetta ja sen kehittymistä. OPAL-järjestelmän kautta saadaan selville koulutuksissa mukana olevien asiakkaiden antama palaute. Jo koulutus-, valmennus- tai muista palveluista tulee negatiivista palautetta tai niistä tehdään reklamaatio suoraan TE-toimistoon, käsitellään ne aina sopimuksissa sovitulla tavalla.
Selvityksen mukaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneiden työllisyys kehittyy yleensä myönteisesti verrattuna muihin vastaavassa asemassa oleviin työttömiin. Myös maahanmuuttajien palvelut (palkkatuki, työkokeilut, ammatillinen työvoimakoulutus) ovat tehokkaimpia. Tämä on todettu mm. muutaman vuoden takaisessa PTT:n selvityksessä ja myös TEM:n omissa raporteissa.
On hyvä muistaa, että maahanmuuttajien merkitys työmarkkinoilla on suuri etenkin Uudellamaalla, jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu. Ulkomaalaistaustaiset työllistyvät useammin esim. palvelu- ja myyntityöhön. Suomessa toimi vuonna 2016 lähes 10 000 ulkomaalaistaustaista yrittäjävetoista yritystä. Yritykset työllistivät noin 29 000 henkilöä ja tuottivat liikevaihtoa 3,5 miljardia euroa.
Tietoa ELY-keskusten hankkimien koulutusten ja valmennusten vaikuttavuudesta:
Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2018Linkki toiselle sivustolle.