Vuodenvaihteen muutoksia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla
Vuodenvaihteessa on tulossa voimaan useita työllisyyden edistämiseen liittyviä lakimuutoksia. Muutoksia on tulossa myös mm. hankintalainsäädäntöön, tuotesääntelyyn, viennin valtuuksiin ja elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisten tukien hoitoon.
Työttömyysetuutta voi käyttää palkkatukeen ja starttirahaan
Valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voidaan käyttää jatkossa työttömän starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Tavoitteena on lisätä määrärahojen käytön joustavuutta, turvata palvelujen saatavuus sekä lisätä alueellista liikkuvuutta. Muutos on yksi hallituksen kevään 2016 työllisyyspaketin toimenpiteistä.
Lisätietoa: tiedote 20.10.2016
Työkokeilun käyttötarkoitus laajentuu
Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennetaan kokeiluluontoisesti vuosina 2017 ja 2018 siten, että työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja kestää korkeintaan kuukauden. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä. Muutos on yksi hallituksen kevään 2016 työllisyyspaketin toimenpiteistä.
Lisätietoa: tiedote 20.10.2016
Työttömät työnhakijat haastatellaan kolmen kuukauden välein
Hallitus tehostaa työvoimapalveluja työllistymisen nopeuttamiseksi. Työnhakijat haastatellaan vuoden 2017 alusta lähtien aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Tavoitteena on työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen. Muutos on yksi hallituksen syksyn 2016 budjettiriihessä sopimista toimenpiteistä.
Lisätietoa: tiedote 20.10.2016
Omaehtoista opiskelua pidennetään perusopintojen suorittamiseen
Työttömyysetuutta voidaan maksaa vuoden 2017 alusta lähtien enintään 48 kuukauden ajan nykyisen 24 kuukauden sijasta perusopintojen suorittamiseksi. Muutos koskee oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus.
Työn vastaanottamisvelvollisuus tiukentuu
Työttömien velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä tiukennetaan. Tarkoituksena on nopeuttaa työn vastaanottamista ja lyhentää työttömyysjaksoja.
Lisätietoa: tiedote 20.10.2016
Uusi laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista
Uusi laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista on merkittävä yrityksille, jotka voivat olla vahingonkorvausasioissa sekä kantajana että vastaajana. Laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista selventää ja helpottaa vahingonkorvauskanteiden nostamista ja niiden käsittelyä sekä varmistaa, että kilpailuoikeuden rikkomisesta vahinkoa kärsineet voivat saada täyden korvauksen vahingosta. Laki tulee voimaan 26.12.2016.
Lisätietoja: tiedote 8.12.2016
Muutoksia palkkaturvaa koskeviin lakeihin
Palkkaturvalaki, merimiesten palkkaturvalaki ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettu laki muuttuvat. Palkkaturvaa koskeviin lakeihin tehdään muutokset, jotta palkkaturvajärjestelmä ei muodostu työmarkkinajärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi. Lisäksi on tulossa muutoksia, joiden perusteella palkkaturvaviranomaisella on mahdollisuus hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä.
Lisätietoja: tiedote 13.10.2016
Uudistettu hankintalaki luo joustoa ja antaa mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö antaa julkisille hankkijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on lisäksi vähentää sekä hankkijoille että tarjoajille tarjouskilpailuista syntyvää hallinnollista taakkaa nostamalla kansallisia kynnysarvoja ja vähentämällä hankintamenettelyn vaatimuksia.
Julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait astuvat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin.
Lisätietoja: tiedote 29.12.2016
Viennin valtuuksia korotetaan
Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämillä ja Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvilla vientiluotoilla on tärkeä merkitys markkinapuutteen korjaajana pääomatavaraviennin rahoituksessa. Muutoksia on tulossa julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettuun lakiin, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettuun lakiin ja valtion vientitakuista annettuun lakiin.
Vientiluotto Oy:n enimmäisvaltuudet ovat nousemassa uuden lain myötä 22 miljardiin euroon ja Finnvera Oyj:n vientitakuiden enimmäismäärä 27 miljardiin euroon. Uudistus liittyy hallitusohjelman kärkihankkeeseen, joka tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen vientiyritysten rahoitusta turvaamalla. Lait ovat tulossa voimaan 1.1.2017.
Lisätiedot: hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, puh. 050 563 7612
Tuotesääntely ajan tasalle useamman lain pakettina
Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut valmiiksi mittavan tuotesääntelyä koskevien lakien uudistamishankkeen. Kaikkiaan kymmenen eri teknisiä tuoteryhmiä koskevaa EU-direktiiviä nykyaikaistettiin kerralla kirjoitustavan, markkinavalvontaa ja pätevyyden toteamista koskevien säännösten osalta.
Lait ja asetukset tulevat voimaan 1.1.2017 lukien.
Lisätietoja tiedote 21.12.2016
Kirjanpitoon ja tilintarkastukseen muutoksia
Uusi ns. ei-taloudellisten tietojen raportointia koskeva luku lisätään kirjanpitolakiin. Sen mukaan tiettyjen suurten yritysten tulee antaa tietoja mm. ihmisoikeuksista, sosiaalisista asioista, työntekijöistä, ympäristöasioista, lahjonnasta sekä korruption torjunnasta. Muutos perustuu EU:n direktiivivaatimuksiin. Lisäksi toimintakertomus ja tilinpäätös eriytetään toisistaan oikein ja riittävän kuvan vaatimuksen osalta, eduskunnan ponnen mukaisesti.
Arvopaperimarkkinalakiin lisätään direktiivin monimuotoisuusosion täytäntöön panoa varten valtuutussäännös. Laeilla pannaan täytäntöön eduskunnan tilintarkastuslain hyväksymisen yhteydessä antama lausuma, jossa vaadittiin toimintakertomuksesta poistettavaksi oikean ja riittävän kuvan vaatimus. Lisäksi osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin tehdään teknisiä muutoksia. Lait (HE 208/2016 vp) tulevat voimaan 31.12.2016.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Mika Björklund, TEM, puh. 029 5063 586
Maksuhyvitys audiovisuaalisten tuotantojen rahoittamiseen
Av-maksuhyvityksen tukiohjelma otetaan käyttöön 1.1.2017. AV-maksuhyvityksen tukiohjelmassa elokuvatuotantoyhtiö saa palautusta Suomen alueella maksetuista palkoista ja palveluostoista. Tämä kasvattaa av-alan liiketoimintaa ja työllistämisvaikutuksia myös alueilla.
Lisätietoja: tiedote 29.12.2016
Uudet energiatehokkuussopimukset käynnistyvät
Uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2017–2025 käynnistyvät vuoden vaihteessa. Sopimusten tavoitteena on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.
Lisätietoja tiedote 29.12.2016
Elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisia tukia Tekesin hoitoon
Innovaatiorahoituskeskus Tekes voi jatkossa hoitaa eräitä elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisia tukia. Lakimuutos astuu voimaan 1.1.2017. Muutoksen myötä ELY-keskuksista siirtyy Tekesiin noin 90 henkilötyövuotta. Muutos liittyy hallituksen linjauksiin maakuntauudistuksesta.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, TEM, puh. 050 413 5427
Kotimaanliikenteen työaikalakiin muutoksia
Muutokset koskevat sisävesillä tapahtuvaa alusliikennettä. Ylityötä saisi vastaisuudessa teettää enintään 384 tuntia vuodessa. Alle vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa ylitöiden keskimääräinen enimmäismäärä olisi viikkoa kohden kahdeksan tuntia. Seitsemän päivän jakson aikana työntekijälle olisi annettava vähintään 84 tunnin lepoaika.
Työntekijälle, jonka työ- ja vapaa-aikojen määräytymisessä ei noudateta vuorottelujärjestelmää, olisi annettava ylimääräinen 24 tunnin pituinen viikkolepo, jos hän on työskennellyt viitenä viikkona kuutena päivänä viikossa. Vuorottelujärjestelmään perustuvien peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä on 31. Muutokset perustuvat sisävesiliikenteen työaikadirektiiviin.
Lisätietoa: tiedote 13.10.2016
Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan koulutukseen ja työterveydenhuoltoon
Työnantajan tulee tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Edellytyksenä on, että irtisanotun työntekijän palvelussuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta.
Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajalla on oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukaista korvausta.
Velvollisuus järjestää irtisanotulle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta sekä työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi koskee työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 henkilöä.
Lisätietoa: tiedote 20.10.2016
Määräaikaiseen työsuhteeseen, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen muutoksia
Lainmuutoksen myötä pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömänä pidettäisiin henkilöä, joka olisi ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Muutoksella pyritään parantamaan pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia.
Koeajan enimmäispituus pitenee neljästä kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalla on työntekijän pitkän poissaolon perusteella mahdollisuus pidentää koeaikaa. Lakimuutoksen myötä myös työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoaika lyhenisi neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika olisi kuitenkin kuusi kuukautta. Laki tulee voimaan 1.1.2016.
Lisätietoa: tiedote 16.6.2016