Hyppää sisältöön

Yhteisötalous paremman tulevaisuuden rakentajana

Tuija Oivo
Julkaisuajankohta 1.9.2022 9.28
Kolumni
Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo
Tuija Oivo

Miten yhteisötalouden toimijat voisivat osallistua entistä paremmin ja tavoitteellisemmin yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemiseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa? Mitä pitäisi tehdä, jotta toimintaympäristö ja rakenteet tukisivat tätä työtä paremman tulevaisuuden eteen?

Näiden teemojen ympärillä käydään vilkasta keskustelua kansainvälisillä areenoilla. EU:n komissio julkaisi oman toimintasuunnitelmansa joulukuussa ja OECD omat suosituksensa kesäkuussa. Myös Kansainvälisen työjärjestön (ILO) päätelmissä määriteltiin kesällä ensimmäistä kertaa yhteisötalous koskien koko YK-järjestelmää. 

Meillä Suomessakin on havahduttu tukemaan yhteisötalouden toimijoita. Syksyllä 2021 perustettu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus antaa tietoa ja neuvontaa ja auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä parantamaan liiketoimintaosaamistaan. Meillä on käytössä myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Yhteisötalouden mahdollisuudet hyötykäyttöön

Euroopassa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa. Ne työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä. Yhteisötalous tunnustetaan jo nyt merkittävänä talouden ja työllisyyden voimavarana.  Silti yhteisötaloudella on merkittäviä, toistaiseksi vähän hyödyntämättömiä mahdollisuuksia lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja työllistää ihmisiä.

EU:ssa yhteisötalouden toimijat halutaan mukaan toteuttamaan vihreää ja digitaalista siirtymää sekä säilyttämään ja luomaan laadukkaita työpaikkoja. Tekemistä riittää myös, kun halutaan turvata yhtäläiset mahdollisuudet kaikille tai varmistetaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille pääsyä. Yhteisötalouden toimijoille on kysyntää myös ratkaistaessa kestävään taloudelliseen ja teolliseen kehitykseen sekä maaseutu- ja haja-asutusalueiden elvyttämiseen liittyviä haasteita.

Yhteisötalouden tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa 

EU:ssa valmistellaan parhaillaan neuvoston suosituksia yhteisötaloudesta. Taustalla on nimenomaan ajatus siitä, että alan mahdollisuuksia voidaan vielä merkittävästi hyödyntää jäsenmaissa. Yhteisötalouden osuus kaikesta palkkatyöstä vaihtelee EU:n jäsenmaissa 0,6 prosentista 9,9 prosenttiin. Keskiarvo on 6,3 prosenttia.

Toimintaympäristön muutos entistä suotuisammaksi yhteisötalouden tarpeisiin edellyttää mukautuksia sekä politiikassa että lainsäädännössä. Toimijoiden erilaisuus monimutkaistaa asiaa. Mikäli yhteisötalouden koko potentiaali halutaan hyödyntää, tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Yhteisötalouteen vaikuttavat useat horisontaaliset ja eri aloja koskevat politiikkatoimet ja säännökset. Ne koskevat muun muassa sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa, terveydenhuolto- ja hoitopalveluja, koulutusta, verotusta, julkisia hankintoja, kilpailua, teollisuutta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kiertotaloutta, paikallista ja alueellista kehitystä jne. 

EU:n komissio kannustaa poliittisia päättäjiä jäsenmaissa toimimaan niin, että poliittiset ja oikeudelliset kehykset mukautetaan nykyistä paremmin yhteisötalouden toimijoiden tarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat mukauttaa hallinnollisia ja institutionaalisia rakenteitaan. Ne voivat myös lisätä ja edistää kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten yhteistyötä yhteisötalouden sidosryhmien kanssa.

Koska EU:n suositukset yhteisötaloudesta eivät sido jäsenmaita juridisesti, on kunkin jäsenmaan suunniteltava ja toteutettava tarvittavat toimet oman maansa erityispiirteiden mukaan.
Suositusten tarkoitus on tukea jäsenvaltioita hyväksymään johdonmukaisempia ja kattavampia toimenpiteitä useilla politiikan aloilla. Aloista voi mainita esimerkiksi sosiaalipalvelut, koulutus ja osaaminen, valtiontuki, julkiset hankinnat, verotus ja sosiaalinen innovointi.

Lisäksi komissio haluaa jäsenmaiden kehittävän eri hallinnonalojen välisiä toimintamalleja sekä vahvistavan viranomaisten valmiuksia. Tavoitteena on myös kannustaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia toteuttamaan kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä yhteisötalouden edistämiseksi. 

Komissio on käynnistänyt avoimen kuulemisen saadakseen laaja-alaisesti näkemyksiä yhteisötalouden suosituksista. Erityisen toivottavaa olisi, että yhteisötalouden toimijat kertoisivat näkemyksiään kehittämistarpeista. Kommentteja voi antaa 30.9.2022 saakka komission verkkosivuilla.

työmarkkinaneuvos Tuija Oivo
työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteisötalouden organisaatiot ovat yhteisöjä, jotka asettavat yhteiskunnalliset tai esimerkiksi ympäristöä koskevat tavoitteensa etusijalle. Ne myös sijoittavat suurimman osan tuloistaan edistämään tätä tavoitetta. Yhteisötalouteen kuuluu monenlaisia yrityksiä, järjestöjä ja oikeushenkilöitä. Tällaisiin lukeutuu esimerkiksi yhteiskunnallisia yrityksiä, osuuskuntia, yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä. Ne toimivat monilla talouden aloilla, kuten sosiaalipalveluissa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, kohtuuhintaisen ja uusiutuvan energian alalla, kiertotaloudessa, maataloudessa ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Toimijoita on myös kulttuurin, median ja virkistystoiminnan parissa.
 
Sivun alkuun